Suomi v. Serbia

Näin ensi kerran Suomen maajoukkueen livenä sitten Unkari-pelin 1997, jossa taivas putosi niskaan. Eipä ollut nytkään paljon riemukkaampi kokemus, vaikka räntäsateen asemasta aurinko paistoi lämpimästi. Serbia teki hienon maalin (Bosko Jankovic) jo toisella minuutilla ja peli ratkesi käytännössä siihen. Serbia oli selvästi parempi.

Hodgsonilta omituinen ryhmitys keskikentällä. Heikkinen ja aina yhtä heikko Ilola pivoteina, Väyrynen vasemmalla ja Tainio vapaammassa roolissa. Väyrynen ei puolustanut yhtään ja Tainio loukkaantui eka jaksolla, jolloin koko systeemi romahti. Kärjessä Kuqi ja Forssell todella vaisuja.

Tihinen puski ylärimaan toisen jakson alussa, mutta ei peli kulkenut kunnolla. Kuningas Litmanen tuli kentälle 70. minuutilla, Hyypiä siirtyi samalla hyökkääjäksi ja Heikkinen valui toppariksi. Litmanen näytti taas taitonsa, mutta ei kunnon paikkoja tullut. Serbia runnoi lopussa toisen maalin keskeltä. Tähän uuvahti lopullisesti Suomen lopputurnaushaaveet, käytännössä ne meni jo kevään Baku-tappioon.

Serbikannattajia oli muutama kymmenen päädyssä. Heidän edessään oli lakana jossa luki ensin ”Kosovo Serbia”. Sitten se venytettiin muotoon ”Kosovo Is Serbia”. Kielioppi onnahtelee, mutta asia tuli selväksi. Voitonjuhlissa he kuulemma huutelivat Ratko Mladicin nimeä