Triplan Towerissa oli tilaisuus verrata oluiden ja viskien symbioosia yhteismaistelussa. Tällaisia parituksia on tullut koettua mm. Jarkko Nikkasen ja Pasi Lehtisen tilaisuuksissa. Nyt oli tarjolla Maku-oluita Tuusulasta ja Teeling-viskejä Dublinista. Makun oluista kertoi Daniel Hynes, mutta Teelingin edustajan nimen onnistuin missaamaan. Mukana oli myös Interbrandsin kainuulainen viskilähettiläs Juho Lokka, joka avasi lyhyesti tilaisuuden.
Kuusi olutta ja kuusi viskiä. Maistettiin ensin olutta, sitten viskiä ja sitten yhdessä. Kuten saattoi odottaa, varsinkin tuoksujen yhdistyessä tuli esiin uudenlaisia aromeja. Muistiinpanojen teko oli hieman hankalaa ripeässä tahdissa ja varsinkin juomien yhteisaistimuksista ei juuri dokumenttia syntynyt. Homma käynnistyi Makun sessio-IPAlla Tenho, jota en ole ennen juonut. Kevyt, puhdas ja hedelmäinen. Sen päälle Teeling Small Batch Rum Cask, 46 %, bourbon-tynnyrissä pääosin, viimeistely rommissa. Sekin oli kevyen hedelmäinen, nyt ehkä päärynäisempi.
Kakkosoluena edelleen uusi tuttavuus Aamurusko, hyvin kevyt kirsikkainen berliner weisse, 3,9 %. Kuivahkoa, kevyesti hapanta, marjaisuus tuntuu hyvin. Raikastakin oli. Teeling Single Grain Cabernet Sauvignon Cask, 46 %, otti tietysti harmoniaa kirsikkasouriin punaviinikypsytyksen kautta. Kuusivuotias viski, makeahko, jotenkin jäi laimea vaikutelma tästä tisleestä. Makun erinomainen Himerrys NEIPA oli nytkin kunnossa. Appelsiinin ja passionin tapaisten hedelmien mehuisa olut lähti tasapainoisesti kohti Teelingin Single Pot Stillia, jossa mukana jyväviskiäkin. Kypsytys uudessa Chinkapin-tammessa, 50 %. Tuntui Small Batch -viskin täyteläisemmältä versiolta.
Makun perustuote IPA seuraavana, en ole pitkään aikaan juonut, ehkä viilautunut matkan varrella, koska tuntui varsin näppärältä. Toki karamellimaltaisena on varsin erilainen kuin oma IPA-ihanteeni. Hieman yllättävänä parina Teelingiltä Pineapple Rum Cask Small Batch Collaborations -sarjasta, 49,2 %. Tämä oli makeahko viski, josta olin jopa hieman savuisuutta tunnistavinani. Tätä kokeiltiin myös Himerryksen kanssa ja se tuntuikin hedelmällisemmältä romanssilta.
Makun Barley Wine oli nyt australialaisessa rommitynnyrissä ikääntynyt variaatio. Rusinainen ja pähkinäinen kuivahko vahva ale, hyvä juotavuus. Sen parina oli koko session paras viski Teeling Single Cask - single malt, 15 years, joka 10 vuotta bourbonissa ja viisi pinot noirissa, 58 %. Viskin Ystävien Seuran nimikkojuoma. Intensiivinen, paksu, hedelmäinen, oikein miellyttävä. Viimeisenä oluena sitten tuttu Imperial Stout, joka sai rinnalleen Blackpitts Peated Single Maltin, bourbonia ja sauternesia. Turpeisuus oli kyllä hyvin lievää, en erityisemmin innostunut.
Paikalla oli noin 16 maistajaa, oikein hieno fiilis, aikaa kului kaksi ja puoli tuntia, mutta ei tyhjäkäyntiä ollenkaan. Towerissa on luvassa vastaavia tilaisuuksia jatkossakin, ilmeisesti kerran kuukaudessa.
