Alchemist Heady Topper

Kävin kesällä 2006 Vermontin Waterburyssä Alchemistin panimoravintolassa. Hienoja oluita, mutta en pitänyt vierailua erityisen poikkeuksellisena kierrettyäni siihen mennessä kymmenisen vuotta ympäri USA:ta toinen toistaan kiehtovammissa panimoissa. Sittemmin Alchemistin Heady Topper -oluesta on kuitenkin tullut yksi olutmaailman suurimmista kulttituotteista. Mainetta on varjeltu rajoitetulla saatavuudella, en ole sattunut olutta aiemmin kohtaamaan. Nyt sitten Jani Simonen lähetti Kööpenhaminasta superlatiivisen Focal Bangerin ohella Heady Topper -tölkinkin, kiitos vielä kerran.
 

Pakko myöntää, että kädet hieman tärisivät jännityksestä tölkkiä auki sihauttaessa Vallilan koleassa alkukesän illassa. Varmuuden vuoksi otin nyt yhden hörpyn suoraan tölkistä, hillittyä hieman makeampaa sitruksista olutta. Vaahtoa muodostui hieman vähemmällä intensiteetillä kuin Bangerissa. Väri on selvästi sameampi. Tuoksu ei ole niin intensiivinen ja raikas, tässä on jo monille tupla-IPOille tyypillistä yrttisyyttä. Maku on samantyyppinen kuin suoraan tölkistäkin, sitruksisuus on esillä, mutta laimeampana kuin Bangerissa, lievää vihannesta tästä väistämättä irtoaa. Alkoholi ei tunnu ja peräkärryäkin löytyy, mutta selvästi kevyempänä kuin Bangerissa. Mielenkiintoisesti joudun siis toteamaan, että Topper häviää kaikilla osa-alueilla Bangerille. Topper on 8%, ei muita tietoja tölkissä, Ratebeerin mukaan yli 120 IBU. Ehkä Topper kärsii jo vanhuudesta ja kulkumatkasta, tämä oluthan suositellaan juotavaksi niin tuoreena kuin mahdollista. Pihkaisuus korostuu oluen hieman lämmetessä, erittäin nautinnollista tämä on, mutta kuten useinkin kovasti hypetetyissä oluissa, lievää pettymystä on vaikea välttää. San Diegon reissulla jouduin tunnustamaan tupla-IPOjen mahdin, mutta näitä kahta Alchemistiä maistellessa tulee taas pohdittua, että IPA-tyyppinen olut optimoituu hedonistisessa mielessä noin seitsemänprosenttisena, vahvempana se huonontuu. Ehkä ei yleispätevästi, mutta ainakin tässä parissa.