Mitä ilmeisimmin Argentiina pelasi Copa Américan kauneinta jalkapalloa, aivan kuten viime kesän MM-kisoissakin. Ja nytkään ei kantti kestänyt totisessa paikassa. Ehkä Argentiinan valitsijoiden olisi lopulta tunnustetteva, että anakronistinen Juan Roman Riquelme ei ole voittajatyyppiä. Siihenhän viittaa vaisu ura Euroopassakin. Muut hyökkäystähdet Messi ja Tevez kehittyvät vielä, mutta onkohan heistäkään vastuunkantajiksi? Nyt on vaarana, että Argentiina ryhtyy pelaamaan kyynisemmällä ja puolustavammalla asenteella, kun nautittava hyökkäystyyli ei tuota tulosta. Argentiinallahan on tällaisiakin perinteitä.
Brasilian uusi valmentaja Dunga puolestaan on ilman muuta voittajatyyppi, mutta kauniista jalkapallosta ei hänen yhteydessään ole yleensä puhuttu, ei nytkään. Joku väitti Copan alkupuolella, että Brasilian keskikentän koostumus on Dunga-Dunga-Dunga-Dunga, neljä peliä rikkovaa vedenkantajaa. Ja kenelle he vettä kantoivat? Julio Baptista ja Robinho, molemmat seuroissaan marginaalipelaajia. Dungan kaudella kukaan ei varmaan Brasiliaan ihastu, mutta vaikea voitettava se on aina.
Tyynen meren joukkueiden Chilen, Perun ja Kolumbian lamakausi jatkuu. Se on sääli, 70-luvulla Chilen Elias Figueroa (jalkapallohistorian elegantein puolustaja?) ja Perun Teofilo Cubillas olivat suuria suosikkejani. Kolumbiallakin oli innostava joukkue 90-luvun alussa. Brasilia ja Argentiina ovat nyt mantereella liian hallitsevia, kauan odotettu Uruguayn paluu tuntuu myös edelleen viipyvän. Pohjoisempana Meksiko on tosin nyt ehkä vahvempi kuin koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti