Billy Wilder: One, Two, Three

Wilderin toinen Berliini-elokuva, 15 vuotta A Foreign Affairin jälkeen. Vanha reportteri oli jälleen ajan hermolla, muuri rakennettiin kuvausten aikana. Tämä elokuva on kuuluisa poikkeuksellisen nopeasta dialogistaan ja vauhdikkaasti liikkuu kaikki muukin, rytmitys lienee edelleen ylittämättä. Alkupuolella edetään vielä normivauhdilla, mutta kierrokset vain lisääntyvät hämmästyttävästi loppua kohti. James Cagney oli uskomaton lahjakkuus ja pystyi yllättämään vielä kypsässä iässäkin. Poliittisesti Wilder (ja toinen käsikirjoittaja Diamond) eivät tietenkään säästä ketään, vaikka elokuva kiellettiin Suomessa Neuvostoliitto-suhdetta vaarantavana. Ehkä syvimmät herjat kohdistuvat kuitenkin amerikkalaisen elämänmuodon levityspyrkimyksiin, eikä Wilder anna armoa saksalaisille ex-natseillekaan.