Lähestyvään Kööpenhaminan-matkaan virittyessä luin tämän ruotsalaisen rikosromaanin. Liikkeelle lähdetään Göteborgista, mutta melko pian päästään Kööpenhaminaan. Sujuvaa lakonista poliisiproseduraalia, hieman ärsyttävää kieltä, mutta johtunee käännöksestä. Rikokset pöyristyttäviä, epämiellyttävia yksityiskohtia kuvauksissa. Toisaalta kuvataan tylsästi jokaisen huoneen tarkka sisustusratkaisu. Turstenin mieshahmotkin hieman turhan kaavamaisia, joko komeita hyväkäytöksisiä ritareita tai rumia lihavia sikoja. Parempaan joukkoon kuuluu yksi poliisi, jolla on suomalainen nimi, mutta suomalaisuutta ei kommentoida mitenkään. Loppupuolella tarina saa liikaa perinteisen arvoitusdekkarin piirteitä, huono homma. Kööpenhaminan kuvauksetkin jäävät ohuiksi ja loppukuvio on vähän töksähtävä. Tursten ei pääse lähellekään vaikkapa Leif G. W. Perssonin tasoa, mutta ei tietenkään edes yritä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti