Connellyn kolmastoista Harry Bosch -romaani, taso säilyy korkeana, mutta ei tämä läheskään sarjan parhaita ole. Connelly keskittyy nyt lähinnä kuljettamaan juonta vauhdikkaasti ja muut tasot jäävät vähemmälle huomiolle. Silti Connellyn teksti on yksinkertaisuudessaan lähes nerokasta. Inspiraatiota on haettu Litvinenkon polonium-murhasta ja terrorismiasioita on tuotu muodikkaasti mukaan. Romaanin esiversio on julkaistu New York Timesissa jatkokertomuksena ja se näkyy edelleen muutosten jälkeenkin romaanin rakenteessa. FBI:n ja LAPD:n vastakkainasettelu alkaa jo hieman kyllästyttää, epäilen että Connellyn kuvaus ei ole kovin realistinen tässä kohti. Loppuvaiheessa aivan liian näkyvä kunnianosoitus Chandlerin The Big Sleepiin Connellyn pohdiskellessa kuoleman kokemusta. Connelly jatkaa myös hieman omituista vitsailuaan todellisuuusviittauksilla. Boschin uusilla työtovereilla on samat nimet kuin jälkisanoissa kiitetyillä onkologia-asiantuntijoilla. Connelly aikoo jatkaa Bosch-sarjaa, ehkä voimakkaampaa uudistumista jatkossa tarvittaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti