Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 22. kesäkuuta 2008
Turkki - Kroatia 1-1, rpk 3-1
Melkoisen tylsä matsi räjähti eloon jatkoajan lopulla, alkaa olla tyypillistä Turkin peleissä. En saanut nytkään mitään otetta Turkin taktiikasta, sen täytyy olla todella nerokas. Kroatia on liian pikkunäppärä, kovasti kehuttu Luka Modrić ei pelannut minusta vieläkään riittävän hyvin, köyhän miehen Rosický parhaimmillaankin. Tämä oli hidas peli verrattuna Portugalin ja Saksan neljännesfinaaliin. Kroatian ainoa hyökkääjä Olić teki taas kovasti työtä, mutta ei osaa tehdä maaleja, nytkin vain poikkipuuhun. Kroatia ei jostain syystä halunnut pelata kahdella hyökkääjällä, vaikka Klasnić on melko terävä. Turkin Altintop nimellisesti oikea pakki, mutta pelasi vapaassa roolissa missä parhaaksi näki. Puolustuksessa Turkki sekoili monta kertaa, mutta avuttomat kroaatit eivät onnistuneet. Sitten 119. minuutilla lopulta onnistui, Modrićin esityöstä Klasnić viimeisteli, reservikoppari Rüştü unelmoi muualla. Oli helppo arvata, että Turkki ei anna periksi, kun kroaatit naiivisti aloittivat juhlinnan. Ehkä pelattiin liian kauan, mutta tuomarihan sen määrää. Semir sai pallon ylänurkkaan. Kroaatit romahtivat täysin henkisesti, neljästä rangaistuslaukausampujasta vain Srna onnistui. Rankkariskabaa jaksetaan kritisoida, mutta se on hyvä ratkaisutapa, siinä mitataan näppärästi joukkueen paineensietokyky ja henkinen kantti. Turkilta loukkaantui avainhyökkääjä Nihat ja pelikieltoja tuli lisää. Ei hyvät lähtökohdat Saksaa vastaan, mutta arvoituksellinen joukkue saattaa silti yllättää edelleenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti