Rakennus on katutasolta juurelta katsoen jotenkin arkinen ja pienempikin kuin kuvittelisi, rakennustelineitäkin kadulla. Sininen huipun iltavalaistus upea, myöhemmin värejä näkyy lisääkin. Sisäänmennessä aamulla ennen yhdeksää autiota, paikassa on varauduttu jonoihin valtavilla köysikarsinoilla. Hisseille meno mutkikkaita ahtaita käytäviä pitkin kestää ikuisuuksia, tulee mieleen Spinal Tapin "Hello Cleveland" -harhailu backstage-sokkeloissa. 80. kerroksessa hissin vaihto. En odottanut, että 86. kerroksessa pääsee ulkoterassille. Viileä tuuli, mutta näkymät kirkkaat, oikein vaikuttavaa. Yläkerran kaupassa näyttäviä rakennusaikaisia valokuvia, turvavaljaita yms. ei silloin vaadittu eikä niitä käytettykään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti