Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 31. tammikuuta 2009
Sam Peckinpah: Ride the High Country
Peckinpahin täysosumakakkosohjaus kestää toistuvia katseluja. Lucien Ballardin kuvaamat upeat syystalviset vuoristomaisemat Inyo National Forestista, Kalifornian Sierra Nevadalla, Yosemiten itäpuolella, Peckinpahin lapsuuden maisemissa. Peckinpahin klassinen ympäristö, villin lännen viimeiset vuodet; autot, kamelit ja tivolit ovat saapuneet. Elokuvassa on klassinen rakenne, fordilainen humoristinen kapakkatappelu ja hawksilainen vahva nainen. Toisaalta 50-luvun modernistisia aineksia, Mannin ja Boetticherin tyyppistä neuroottisuutta, yhdistyneenä Peckinpahin sotasukupolven illuusiottomuuteen. Syrjäseutujen ahdasmielinen uskonnollisuus ja perheväkivalta. Elokuvan jännite ehkä aavistuksen löystyy hääkuvioissa kaivoskylässä. Old-timerit Joel McCrea ja Randolph Scott eivät ehkä koskaan olleet parempia kuin tässä. Viimeisessä kuvassa näytetty kuolemakohtaus on ehkä elokuvan historian tyylitietoisin ja lämminhenkisin.
peckinpahin elokuvat ovat syvältä...
VastaaPoista