En ole ennen onnistunut juomaan tämän tarunhohtoisen luostaripanimon vaaleaa vehnäolutta, jonka nimi Leskisen liitutaululla oli Ettaler Kloster Weizen. Samea, vaaleanruskea, makeahko, banaania reippaasti, appelsiiniakin, esterimäisyyttä. Tykkään yleensä hieman kuivemmista vehnistä, mutta kylläpä tämä raikkaudellaan ilahdutti. Jälkimaussakin on otetta, ei varsinaisesti humalaisuutta, mutta nihkeän kuivempi viipyilevä laskeutuminen. Aurinko paistaa Perämeren rannallakin, vaikka kylmä viima kangistaa, kesäkuumallahan tämä olisi parhaimmillaan. Oluthuone Leskinen, 11.5.2009.
maanantai 11. toukokuuta 2009
Ettaler Kloster-Weißbier
En ole ennen onnistunut juomaan tämän tarunhohtoisen luostaripanimon vaaleaa vehnäolutta, jonka nimi Leskisen liitutaululla oli Ettaler Kloster Weizen. Samea, vaaleanruskea, makeahko, banaania reippaasti, appelsiiniakin, esterimäisyyttä. Tykkään yleensä hieman kuivemmista vehnistä, mutta kylläpä tämä raikkaudellaan ilahdutti. Jälkimaussakin on otetta, ei varsinaisesti humalaisuutta, mutta nihkeän kuivempi viipyilevä laskeutuminen. Aurinko paistaa Perämeren rannallakin, vaikka kylmä viima kangistaa, kesäkuumallahan tämä olisi parhaimmillaan. Oluthuone Leskinen, 11.5.2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti