Pedro Almodóvar: Carne trémula

Näppärästi nimetty (suom. Lihan värinä) iberoleffa pohjautuu Ruth Rendellin dekkariin, mutta sitä ei kyllä arvaisi, kyseessä on täysin Almodóvarin muista teoksista tutun näkemyksen mukainen tuotos. Ehkä kuitenkin aiempaa hillitty ja hallitumpikin, Pedron vauhti alkoi 90-luvun lopulla hieman hiipua. Ei kuitenkaan negatiivisessa mielessä, tämä on miehen tuotannon kärkitasoa. Madridin miljöö otetaan jälleen kerran haltuun ilmiömäisesti, elokuva etenee vaivattoman luistavasti, mutta silti pystyy yllättämään muutaman kerran. Tragiikka ja komiikka lomittuvat saumattomasti ja onnistuupa Almodóvar heittämään hieman yhteiskunnallis-poliittista kommenttiakin. Buñuel-viittauksia tavallista enemmän, Ensayo de un crimeniä näytetään tv:stä ja yhdessä pääroolissa 70-luvun Buñuel-tähti Angela Molina. Jalkapalloakin kommentoidaan hieman yllättävästi José Luis Camineron ja parin muun viittauksen kautta. Ohjaajan tämän kauden tyyliin iskelmätyyppiset laulut vievät tarinaa eteenpäin, mutta se ei täysin minua miellytä. Francesca Nerin esittämä italialainen päähenkilö mielenkiintoisen moniulotteinen tapaus.