Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 19. joulukuuta 2009
Leif Lindblom: Solstorm
Pohjoista angstia Ruotsista. Pedofiilihomohihhulikristittysaarnaajan rituaalimurha kiristää tunnelmaa Kiirunassa. Toivottavasti Åsa Larssonin romaani ei niin surkea kuin tämä elokuvaversio. Elokuva käynnistyy todella jäykistelevästi ja jatkossa on ärsyttävää jahkailua ja lapsellista hiiviskelyä. Henkilöhahmot ovat täysin epäuskottavia, ahdistavuus on teennäistä ja loppu on todella naurettava, lentokoneellahan Kiirunasta pääsee takaisin sivistyksen pariin. Päähenkilönä verojuristi ja perheystävä, jonka rooli juonessa on täysin perusteeton ja ulkopuolinen. Alussa on hetken aavistus, että latautuneesta uskonnollisesta jännitteestä saataisiin jotain irti, mutta se hukkuu lumeen nopeasti. Edes Izabella Scorupcon surusilmät eivät pelasta tätä elokuvaa ja ruotsalaisleffan perusjäppinen Mikael Persbrandt saa aivan liian vähän tilaa. Kiirunaa ei hyödynnetä kunnolla, lentokoneesta kuvatut yleisotokset aivan liian löysiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti