Suomussalmen rajakyliä ei evakuoitu ennen puna-armeijan 163. divisioonan hyökkäystä Juntusrantaan talvisodan avauspäivänä. Yli 2000 siviiliä jäi puna-armeijan miehittämälle alueelle. Juntusrannassa osa siviileistä, varmaankin kommunisteja myötäileviä poliittiselta kannaltaan, ryhtyi yhteistyöhön miehittäjien kanssa perustamalla ns. Ruhtinansalmen kommuunin. Ruhtinansalmi on hieman laajempi alue Pohjois-Suomussalmella, Juntusranta on Ruhtinansalmen keskuskylä. Sisällissodan ajoilta periytyvä poliittinen vastakkainasettelu oli ehkä Suomussalmella voimakkaampaa kuin muualla. Kommunistien kannattajia oli korpiseudulla paljon ja äärioikeistolaisia suojeluskunta/IKL-aktiiveja avainpaikoilla. Ei liene sattumaa, että fasistiksi tunnustautunut IKL:n kansanedustaja Paavo Susitaival johti talvisodassa Suomussalmen taisteluja. Talvisotaakin pahempaa jälkeä poliittisen asetelman seurausvaikutuksina syntyi jatkosodassa, kun neuvostopartisaanit teurastivat rajaseudun siviilejä, jotka Suomussalmen nimismies jätti suojaamatta punaisiksi arvioituina.
Kun 163. divisioona joutui vetäytymään Suomussalmen kirkonkylältä ja apuun Itä-Puolasta rynnännyt ukrainalainen 44. divisioona murskaantui Raatteen tielle, venäläiset veivät osan suomalaisista siviileistä Venäjän puolelle kehnoihin oloihin. Kesällä 1940 siviilit palautettiin Suomeen ja kommuunin johtohenkilöt tuomittiin maanpetoksesta pitkiin vankeustuomioihin.
Honkasalon ja Lehdon 1978 valmistunut elokuva kertoo näistä tapahtumista, mutta omituisen hajanaisesti. Elokuva valmistui kiihkeimmän taistolaiskauden jo laannuttua, mutta silti Neuvostoliiton toimia tarkastellaan varsin ymmärtäväisesti. Hitlerin valloitushaluja käsitellään pariin otteeseen, mutta Stalinhan tässä varsinainen hyökkääjä oli. Elokuva on harvinaisen löysä ja epämääräinen, sota-ajan tuntumaa ei saada millään, tuntuu että hiippalakkimiehet ilmaantuvat muina miehinä kyläläisten keskuuteen. Kyläläisillä ei elokuvan mukaan tunnu olleen mitään vaihtoehtoja. Suojeluskuntalainen esitetään säälittäväksi luuseriksi. Suurin koettelemus vangeille näyttää olleen Suomeen palatessa täisauna, jonka epäinhimillisyyttä jaksetaan taivastella. Harrastelijanäyttelijöiden suoritus heijastelee enemmän 1970-lukua kuin sota-aikaa. Elokuvassa mainitaan suomalaisten teloitukset samassa yhteydessä kuin maanpetosvankeusrangaistukset. Teloitukset liittyivät käsittääkseni kuitenkin sotatoimiin. Tulkkia esittää kansanedustajana myöhemmin tunnettu Arvo Kemppainen, joka oli taistolaisten erottamista kommunistipuolueesta vaatineen ns. kirveslinjan valtakunnallisia johtohahmoja. Jörn Donner osallistui elokuvan tuotantoon, mielenkiintoisena linkkinä Suomussalmelle Susitaipaleen muinainen partioliikekumppani Sven Donner, joka on Jörnille sukua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti