Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
maanantai 18. tammikuuta 2010
Robert Flaherty: Man of Aran
Michiganilaista Flahertyä juhlittiin vuosikymmeniä dokumenttielokuvan suurena tienraivaajana, vaikka veijari lavasti kaikki kohtaukset elokuviinsa. Tämäkin 30-luvun alun kuvaus Irlannin länsirannikon karusta kalastajasaaresta on siis näytelmäelokuva. Elokuva on osittain mykkä, dramaattinen musiikki korostaa meren pauhua ja välitekstit tarjoavat niukkaa lisäinformaatiota, kertojaäänellä juttu varmaan toimisi paremmin. Ääriolosuhteissa alkuasukkaat näyttävät raapivan sen verran toimeentuloa, että pysyvät hengissä. Jengillä on kuitenkin siistit vaatteet ja lampaita näkyy, joten luultavasti Kainuussa oli samaan aikaan ankeampaa. Perunoita kasvatetaan merilevässä. Melodramaattisin kohtaus pitkä hainmetsästysjakso lähes käsipelillä. Tyypillisesti koko haijuttu on fiktiota, saarelaiset eivät olleet harrastaneet moista yli 50 vuoteen. Flahertyn ura on täynnä samantyyppistä con-meininkiä. Soutuvenekeikkuminen tyrskyissä ei ole tarpeeksi traagista, tulee liian helppo surffaustunnelma. Noissa oloissa varmaan alkoholi maistui, mutta Flahertyn elokuvassa ei näy viskiä eikä olutta, ei edes paikallista poteen-pontikkaa. Myrskyävän meren kuvat ovat näyttäviä, mutta yli tunnin elokuvassa niihinkin alkaa kyllästyä. Näppärästi leikattu elokuva kyllä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti