Jörn Donner: Män kan inte våldtas

Merkillisesti nimetty Donner-leffa vuodelta 1978, suomalainen, mutta ruotsinkielinen. Donner piti tätä ennen ohjauksissaan useamman vuoden tauon, perustuu Märta Tikkasen romaaniin. Alun poliisikohtauksen riisuttu tyyli muistuttaa hämmästyttävästi tuoretta Kuulustelu-elokuvaa. Rooliin hieman liian nuori ruotsalainen Anna Godenius esittää pääosaa, hän on oikeastaan mukana jokaisessa kuvassa ja onnistuu varsin hyvin. Tässä siis nainen raiskataan, alun kehittely etenee jäntevästi, mutta raiskaajan jäljitysvaiheessa rytmi sakkaa pahasti ja homma lässähtää ikävästi. Donner ei ollut varmaan katsonut tarpeeksi Hitchcockia, tämä asetelma lähes huutaa Vertigo-tyylistä otetta. En ole romaania lukenut, mutta hämmästyttävän naiivi loppuratkaisu Donnerin versiossa on. Sivujuonen sairausdraama hajottaa tarinaa todella hankalasti. Hurjaa silmälasityyliä 70-luvun lopun malliin ja yleisurheilukisoista Donner irrottaa mukavasti osuvaa ajankuvaa. Harmittavasti Helsingin miljööstä ei nyt irtoa tehoja Donnerin muutamien aiempien elokuvien tyyliin. Ihmettelen jos Tikkanen oli tyytyväinen tulkintaan, niin etäinen ja ulkokohtainen elokuva on.