Jacques Audiard: De battre mon cœur s'est arrêté

James Tobackin esikoisteos Fingers vuodelta 1978 on elokuva, jota olen yrittänyt nähdä 30 vuotta, turhaan. Nyt hämmentävästi esille saapui tuore ranskalaisversio samasta elokuvasta. Toivottavasti Fingers on parempi. Ehkä en ollut oikeassa vireessä, mutta en päässyt leffaan sisälle ollenkaan. Pikkugangsterin ja konserttipianistin yhdistelmä samassa henkilössä voi tuntua hyvältä vitsiltä käsikirjoituksessa, mutta tässä toteutuksessa se ei naurattanut vähääkään. Levoton rytmi, kolhoja hahmoja, teknopoppia, viihteelliseksi tarkoitettua niljakasta väkivaltaa, Pariisin katufiiliskään ei pure yhtään. Ohjaajan isä Michel kirjoitti kasapäin surkeita leffoja eikä poika vaikuta sen kummemmalta. Ehdin lukea jonkin esittelyn, jossa tätä elokuvaa verrattiin Melvilleen. Voi herraisä.