Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
perjantai 2. syyskuuta 2011
Joel Schumacher: 8mm
Tunnelmallisesti käynnistyvä yksityisetsiväfilmi vuodelta 1999. Ensimmäiset kuvat Miamin lentokentältä samaan tapaan kuin Willefordin/Armitagen Miami Bluesissa. Poikkeuksellisen tiheä alkutekstijakso siirtää tapahtumia Miami Beachin Ocean Driven hikistä ihoa tihkuvista kuvista kalsean kylmän talviseen Pennsylvanian Harrisburgiin. Elokuva jatkuu lähes Chandler-parodiana Nicolas Cagen private eyen siirtyessä uuden asiakkaansa puheille miljardöörikartanoon. Tyylitietoisia kamera-ajoja ja perinteistä musiikkia. Tämän jälkeen elokuva on pelkkää alamäkeä. Snuff-filmiteemasta siirrytään Los Angelesin pornobisnekseen ja sieltä New Yorkin vastaaviin kuvioihin. Jännite heikkenee ratkaisevasti, kyllästyttävää kyynisyyttä ja vastenmielistä nihilismiä. James Gandolfini ja Peter Stormare yrittävät kehittää jotain nilkkirooleissaan, mutta koko elokuva lysähtää kasaan. Schumacher on epätasainen ohjaaja, mutta tämä täytyy olla hänenkin urallaan pohjanoteerauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti