Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
René Clair: And Then There Were None
Kuulemma on yli 30 vuotta tämän Agatha Christien ehkä tunnetuimman romaanin jenkkitulkinnan edellisestä tv-esityksestä. Ilmeisesti näin elokuvan sillloin, koska tuntui niin tutulta. Toki olen lukenut kirjankin joskus lapsena. Lähes mykkänä käynnistyvä saaridraama, komiikkaa ja perinteistä brittitunnelmaa, snookeria pelataan. Neekeripojat muutettu Hollywoodissa poliittisesti kai sopivimmiksi intiaaneiksi. Ranskalaisohjaaja ei kovin vahvalla maaperällä. Keinotekoista temppuiluahan tämä on, kuten koko arvoitusdekkarin historia, realismista ei tietoakaan. Silti hyvin monet ihmiset tykkäävät tällaisesta viihteestä, ehkä kyse on jostain pienimmästä yhteisestä nimittäjästä. Elokuva on jostain syystä jo nyt public domainia ja kopio olikin melko surkea. Loppu on poikkeuksellisen vesitetty jopa Hollywoodinkin mittapuulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti