Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Richard Fleischer: Trapped
Film noirin tunnetuimpia alalajeja on puolidokumentaarinen lajityyppi, joka sisältää usein lainvartijoihin ja liittovaltion virkamiehiin keskittyviä elokuvia. Fleischerin varhaisteos vuodelta 1949 on juuri tällainen ja fokuksessa rahanväärentäjiä jahtaavat Treasury Departmentin agentit (T-Men). Määrätietoisen kertojaäänen ryydittämällä tietoiskulla lähdetään liikkeelle ja tarinasta muodostuu perinteinen kissa & hiiri -jahti rosvojen ja poliisien välillä. Soluttautumistaktiikka käytössä monipuolisesti. Vangittua väärentäjää lähdetään kuljettamaan itärannikolta Kansas Cityyn ja nilkki päästetään tietoisesti karkaamaan keskilännessä, nopeasti siirrytään Los Angelesiin, johon suurin osa elokuvasta keskittyy. Nilkki on vanhemmalla iällä lentokatastrofiparodioissa loistanut Lloyd Bridges, joka hehkeän Barbara Paytonin kanssa virittelee jopa Bonnie & Clyde -tyyppisiä kuvioita. Barbara Payton oli hänkin traagisen vaiherikkaan lyhyen elämän Hollywoodissa viettänyt naisnäyttelijä, hieman äskettäin näkemäni Marie McDonaldin tapaan. Nykyään merkillistä kulttisuosiota nauttiva olut Pabst Blue Ribbon vilahtaa näyteikkunassa. Lähes kaikki tapahtuu öisin, valitettavasti kopio todella himmeä, visuaalisuus kärsii pahasti. Väkivalta on brutaalia nykynäkökulmastakin ja henkilöhahmot ovat B-elokuvatasoakin ajatellen todella ohuita ja kovin ennakoiva mekaaninen tarinan kaari on. Lopussa näyttävä tulitaistelu raitiovaunuvarikolla. Terhakka tiheä pikkunoir, mutta ei aivan parasta A-ryhmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti