Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
David Downing: Zoo Station
Alan Furst suositteli viime talvena lukemassani romaanissa tätä Downingin historiallista vakoiluromaania. Yllätyin, koska Downing oli minulle tuttu erityyppisenä kirjoittajana. Downing kirjoitti nimittäin kymmenkunta vuotta sitten erinomaisen historiateoksen Englannin ja Saksan jalkapallokohtaamisista. Hän on myös julkaissut teoksen Moskovan Dynamon Englannin-kiertueesta heti toisen maailmansodan jälkeen. Ehkä vakoiluromaani ei kuitenkaan ole yllättävä aihe häneltä, samoihin Saksan, Neuvostoliiton ja Britannian monimutkaisiin suhteisiin myös Zoo Station kiinnittyy. Romaani alkaa Danzigista vuosiluvun vaihtuessa kohtalokkaisiin numeroihin 1939. Päähenkilö on englantilainen lehtimies ja ensimmäisen maailmansodan veteraani, asunut jo pitkään Berliinissä. Berliiniin suurin osa tapahtumistakin sijoittuu, Downing rakentaa huolella miljöötä ja todella vakuuttavasti. Jalkapalloa Downing ei unohda nytkään, useampaan kertaan vieraillaan Herthan peleissä. Natsien väkivalta esitetään todella brutaalisti muuten varsin hitaasti etenevässä tarinassa. Vakoiluaspekti tulee mukaan heti Danzigissa, lehtimies kiinnostaa niin NKVD:tä, SD:tä kuin brittienkin tiedusteluorganisaatioita. Hieman jälkiviisaasti päähenkilö havainnoi natsien ja neuvostokommunistien näkyvää lähentymistä. Sitä varmaankin esiintyi kulisseissa viimeistään Münchenin petoksen jälkeen, mutta tuskin näin helposti havaittavissa, sopimus elokuussa 1939 tuli niin yllättäen monelle. Krakovassa muistettava kohtaus Marx-veljesten elokuvaesityksessä, juutalainen huumorikin oli Saksassa kielletty. Loppua kohti toiminnallisuus lisääntyy, vieraillaan mm. Poznanissa, Kielissä ja Prahassa. Kirja huipentuu Saksan ja Tšekkoslovakian rajalle, juuri ennen kuin Reich nielaisee koko maan. Hitchcock-tyylinen suspense nousee lähes sietämättömäksi ja ironinen loppuratkaisu on hämmentävän tyydyttävä. Hieman mekaaniselta ja laskelmoidulta kokonaisuus tuntuu, Furstin romanttiseen kuohkeuteen Downing ei aivan yllä. Päähenkilö John Russellin seikkailut kuitenkin jatkuvat, Silesian Station on jo hankittuna. Lisääkin Downing on jo julkaissut, Potsdam, Stettin ja Lehrter. Oikein nautittavaa materiaalia, vaikka aihe on karu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti