Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Riikka Pulkkinen: Raja
Taas lukuvuorossa kirja, johon ei muuten olisi tullut tartuttua kuin kirjapiiriin kuulumisen takia. Esikoisteos, ilmestynyt 2006, kirjailija silloin 26-vuotias. Odotukset eivät olleet korkealla ja heti aloitus täydellistä alakulolla mässäilyä, itsemurhayritys, muistisairaus ja armomurhasuunnitelma. Toisella suunnalla seurataan itseään villtelevän lukiotytön ja opettajan orastavaa romanssia. Eikä se orastukseksi jää, romaanin pääjuonne onkin tämän seksisuhteen yksityiskohtainen kuvaaminen. Millerin tai Bukowskin tyylistä ollaan kaukana ja en oikein tunne lähinnä naisille suunnattua pehmopornofiktiota. Ehkä Pulkkinen ei ole kovin lähellä sitäkään, mutta miespäähenkilön Julian-nimi on kyllä puhdasta Ursula Pohjolan-Pirhosta. Toisen urhon nimi on Johannes. Pulkkinen kirjoittaa sujuvasti, lukeminen on nopeaa ja vaivatonta. Suurten teemojen äärellä ollaan, sitominen antiikin tragedioihin ei aivan saumattomasti istu. 16-vuotiaan tytön hahmoon Pulkkinen saa eniten runkoa, mutta omalaatuisen alistunut viisikymppinen naisprofessori on epäuskottavampi. Miehet jäävät aika lailla objekteiksi. Tarina junnaa välillä, mutta loppuratkaisu on kyllä kohtuullisen tyydyttävä. Äärimmäisen masentava lukukokemus kyllä oli. Se ei ole välttämättä moite.
Itse löysin tämän kirpparilta eurolla ja sain juuri luettua. Itse diggailin kovasti, toisaalta diggailen muutenkin kaikenlaisesta melankolisesta tunnelmoinnista ja ankeiluista.
VastaaPoistaSamaa mieltä tuosta, että Mari oli hahmoista kaikkein "uskottavin". Veikkaan, että hänessä on paljon samaa, kuin Pulkkisessa itsessään. Liekö Pulkkisellakin ollut vastaavanlainen villi suhde aikoinaan äikän maikkansa kanssa? :)
Kirjoittelin blogiini arvostelun.
http://maissipussinmatkassa.blogspot.fi/2013/05/inhimillisten-rajojen-ylityksia.html