Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Woody Allen: Love and Death
Tämä Allen-teos vuodelta 1975 on jäänyt aiemmin näkemättä. Ei olisi ehkä kannattanut katsoa nytkään, niin väsähtänyttä asennetta on tarjolla. Lähtökohtana 1800-luvun venäläiset klassikkoromaanit, Tolstoin Sodasta ja rauhasta alkaen, liikutaan Napoleonin Venäjä-invaasion miljöössä. Huumori ei ole hauskaa ja tarina on Allen-asteikollakin poikkeuksellisen löysän nyykähtänyt. Allenin voice-over ja Prokofjevin musiikki eivät tunnelmaa paranna. Dostojevskilaiseen ahdistukseen Allenilla ei ole mitään mahdollisuutta yltää. Viikatemieheen liittyvät Bergman-viitteet täysin väärässä kontekstissa. Kunnianhimoa Allenilla oli, mutta uran tässä vaiheessa hän ei älynnyt keskittyä New Yorkin juutalaiseen kulttuuriympäristöön. Muualla hän on täysin eksyksissä. Diane Keaton ei ole täysin vastenmielinen, mutta Shanghaissa syntynyt mysteerinen Olga Georges-Picot varastaa kaikki kohtaukset, joihin hän pääsee mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti