Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 19. toukokuuta 2013
Joel Coen: The Big Lebowski
The Big Lebowskin kulttimaine tuntuu vain kasvavan, hieman yllättäen. Elokuvan spin-offeihin kuuluu jopa uskonto, dudeismi. Itselleni leffa ei ole kunnolla kolahtanut, ei nytkään. Coen-veljesten komediatuotannosta Raising Arizona, Barton Fink ja Fargo tuntuvat paljon kestävämmiltä. Alussa on hetkensä, voice-over vaikuttaa kuuluvan Kaliforniaan pomppivalle teksasilaiselle piikkipallolle. Mutta Dylanin ja Fogertyn musiikin parodia-arvo on kyseenalainen, tarkoituksellisen löysä tarina ei ole tarpeeksi löysä, monista kohtauksista puuttuu pointti, överiksi menee monta kertaa. Joel Coen on puhunut Chandler-kunnianosoituksesta, mutta tämän perusteella he eivät tykkää miehestä. Hammett-tribuutti Miller's Crossing on nimittäin valovuosia tämän edellä. Mukavia cameoita (musiikkipuolelta esim. Jimmie Dale Gilmore ja Aimee Mann) ja ajoittain toimivaa huumoria.
Arde, katoitko tämän varmasti riittävästi länsirannikon katkeroita nautittuasi ja vapaana siitä ajatuksesta, että suurin osa oluennautiskelijoista on ikävä kyllä niitä dudeismin vastustajia, jotka eivät ymmärrä hyvän oluen, hyvän toveruuden, hyvän sohvan, hyvän syötävän tai edes lopulta sen tärkeimmän, hyvän oluen, päälle? Myönnän sen, että Coenit ovat tehneet parempia elokuvia, mutta katsopa tämä joku hyvä länsirannikon IPA käsissäsi ja sano, ettei ole hyvä!
VastaaPoistaRoya
VastaaPoistafor
VastaaPoistaOlen saanut muitakin kanavia myöten palautetta Lebowski-vieroksumisestani. Kyllähän minun tietysti tulisi pitää leffasta. Ehkä pitäisi ottaa vielä uusi kierros ja todellakin länsirannikon oluilla tuettuna. Jimbo, olet näköjään itsekin olutbloggaaja, en ole ennen törmännyt.
VastaaPoistahttp://jimbosbeerblog.blogspot.fi/