Taisi olla ensimmäinen kerta, kun näin Valko-Venäjän maajoukkueen pelin. Nykyjoukkueen pelaajistakin ennestään tuttu vain monta huippujoukkuetta kiertänyt Aleksandr Hleb. Neuvostoliiton ajoilta tietysti monet valkovenäläiset tekivät suurenkin vaikutuksen, kuten maan jalkapallohistorian ylivoimainen supertähti Sergei Aleinikov, mutta miksei myös Sergei Borovski, Sergei Gotsmanov ja Andrei Zygmantovitš. Nykyinen valmentaja Kondratjevkin pelasi sovjettiryhmässä, mutta ei kuitenkaan arvokisoissa. Kondratjevhan jäähdytteli Suomessa, Kaskisissa ja Kemissä. Suomella topparikriisi, avaukseen comebackinä Pasanen, ei hyvältä vaikuttanut. Ja heti alussa Halsti otti varoituksella pelikiellon ensi viikon vieraspeliin. Eremenko ylempänä, nyt sentään paremmalla menestyksellä kuin Ranskaa vastaan. Suomi lievästi hallitsi ensijaksoa, mutta yhtään tilannetta ei saatu aikaiseksi, kärki on todella pehmeä. Belarusin Hleb vaisu, mutta silti pystyi rakentamaan vetopaikan Kisliakille, yli meni. Belarusin vastahyökkäykset terävämpiä, mutta onneksi Mäenpää alkaa olla ryhdikäs veskari. Kokonaisuutena harmittavan heikkoa pelin taso.
Toisella jaksolla sadetta ja vaihtopakki Hurmeen hyvä heitto, Eremenko päätyyn, pallo onnekkaasti Hämäläiselle ja luru verkkoon. Myöhemmin Eremenko rakensi vielä hallitummin paikan Pukille, mutta ei onnistunut. Valko-Venäjä yritti lopussa kovempaa, kohtuullisin tuloksin, Hlebillä edelleen silmää, mutta ei tulosta. Teoreettinen Brasilia-unelma elää vielä, mutta Gomelistakin pitäisi ottaa kolme pistettä. Tämä esitys ei siihen riitä.
Sen mitä katselin, niin toisella puoliskolla keskikentällä homma toimi hetkittäin hyvin ja nopeasti päästiin kuudentoista rajalle. Siinä sitten tökkii taas.
VastaaPoistaMoisander kenties tuo vähän ryhtiä puolustukseen, Miklu joutaa jäädä Suomeen jäähdyttelemään.