Michael Palin's Hemingway Adventure

En ole lukenut Hemingwaytä 30 vuoteen. Mies oli keskeisesti luomassa amerikkalaista kompaktia modernia lakonista ilmaisua, mutta ehkä omat teokset eivät ole suuntauksen kestävintä antia. Ainakaan romaanit, novelleissa ja reportaaseissa hän saattoi olla parhaimmillaan. Valtava kultti miehen ympärille on kuitenkin muodostunut ja kirjat tuntuvat olevan siinä sivuroolissa.

Lähestyvän Espanjan matkan fiilistelyyn liittyen luettavaksi osui Michael Palinin matkakirja. Käsittääkseni tämä on tv-sarjan kylkiäinen 90-luvun lopulta. Paljon kuvia, Palinin lempeää huumoria, omakohtaista kevyttä gonzoilua Papan jalanjäljissä. Yllättävän monet paikat Hemingwayn reitiltä ovat jo itsellekin tuttuja. Chicago, Milano, Venetsia, Pariisi, Madrid, Ronda, Key West. Kävin jopa muutama vuosi sitten Michiganin Lower Peninsulan pohjoisosissa Traverse Cityssä ja Bellairessa, hyvin lähellä Hemingwayn lapsuuden kesänviettopaikkaa. Monet Nick Adams -tarinatkin sijoittuvat sinne. Harmittavasti en ollut Hemingway-kytköksestä tietoinen seudulla kurvaillessa. Ensi vuonna matkareitille saattaa osua Hemingwayn pääteasema Idahossa.

Espanjan kohdalla Palin keskittyy Hemingwayn tapaan härkätaisteluun, johon en itse tunne intohimoa. Matkavalmisteluihin siis Palinin teoksesta ei paljoa tarttunut. Ehkä tulee kuitenkin käytyä uudelleen Madridin Cerveceria Alemanassa ja kiinnostavalta vaikuttaa ravintolakin, joka rehvakkaasti mainostaa "Hemingway never ate here". Pariisin vaiheet jäävät odotettua laimeammiksi, Rondassa ei käydä ollenkaan. Palinin löysä tyyli hieman ärsyttää muutenkin, saattaa johtua tv-sarjan rajoituksista. Havannan Floridita-baarissa mies kiskaisee viisi tupla-daiquiria lounasaikaan, samaa asennetta olisi kaivannut enemmän.