Mommila India Porter

Tapasin Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaalilla Juha Nakarin, joka on niittänyt DeGarre-nimimerkillä mainetta terävänä kannanottajana olutfoorumeilla. Mies panee myös itse ja raportoi tuotannostaan TavastlandBrewing -sivuilla. Sain Juhalta ystävällisesti kuuden Mommila-oluen tutustumispakkauksen, jota nyt lähden purkamaan. India Porter on erää 43, joten vasta-alkajasta ei ole kysymys. Nimi viitannee Black IPA -tyyppiseen olueen.

Orval-pullosta kaadettaessa lasiin muodostuu vahvaa suurikuplaista vaahtoa, nesteen väri on tummanruskeaa, lähes mustaa. Tuoksussa on kahvia, luumua ja maitoisuutta. Maku on suklainen aluksi, kuivahkoa hedelmää kohtuudella, mutta paahteisuutta yllättävän vähän. Ei erityistä täyteläisyyttä, juotavuus säilyy, ei silti ohut. Jälkimaku on katkera, mutta ei jyräävästi, maltillinen katkeruus leviää jokseenkin kapeana limakalvoille. Maitohappo tuntuu maussakin, mutta kahvi pysyy piilossa. DeGarre on brittityylisten oluiden suosija ja tässä on englantilaista pidättyväisyyttä hyvässä mielessä. Alkoholia on 5,8%, ei yllätä, mutta kovaa IBU-lukemaa 93 maku ei vastaa. Pullotuksesta on jo kolme kuukautta, mutta tuskin humalat erityisemmin ovat vielä haihtuneet. Maltaita on viittä sorttia, mukana vehnääkin, humalana Columbus. Kuten saattoi odottaa, laatu on korkealla, ei minkäänlaisista virhemauista tietoakaan. Laadukas olut muutenkin kaikin puolin. Seuraavaksi Mommilasta on tulossa maisteluun kevyempiä bittereitä.