Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Woody Allen: Midnight in Paris
Allen ei hellitä, jostain hän saa edelleen rahaa elokuvien tekoon. Tämä pariisilaiskomedia on vuodelta 2011 ja pari uudempaakin on jo valmiina. En tiedä, kuka näitä elokuvia katsoo. Vanhoja faneja tuskin kiinnostaa vanhojen ideoiden uudelleenlämmitys ja tuskin tällä otteella uusia katsojiakaan ilmaantuu. Elämälle vieraampaa ja kuluneempaa turistiotetta Pariisiin on vaikea kuvitella. Nuoret näyttelijät Allen-kontekstissa ovat uskomattoman korneja. Elokuvan teemana on aikamatkailu ja periaatteessa tahatonta pointtia syntyy siitä, kun 2010-luvun näyttelijät joutuvat toimimaan 1970-luvun ideoissa. Varsinainen aikamatka kohdistuu tietenkin kaikkein arvattavimpaan aikakauteen 1920-luvulle, Hemingway, Fitzgerald, Picasso, Stein, Porter ja Dali. Yksi kohtuullinen vitsi, Luis Buñuel ei tajua El ángel exterminadorin ideaa. Carla Bruni on leffan rennoin näyttelijä ja se kertoo elokuvasta tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti