To Øl Dangerously Close But No Cigar
Keltainen ja samea tupla-IPA belgialaistanskalaiselta suunnalta, 9%. Hyvin täyteläinen, lähes paksu. Greippisyys menee nyt tappiin asti. Näin voimakkaan kirpeää greippiolutta ei ole aivan viime aikoina kohdalle osunut. Hedelmäisyyden puolella silti puhtaasti mennään, vaikka tuoksussa on jotain katkuistakin aromia. Katkeruus ei toisaalta leimallista. Hopheadien kovempaan riippuvuustarpeeseen suunnattu, silloin kun mikään ei tunnu riittävän. Tuntuu että tähän olisi jauhettu pelkkiä greipin siemeniä. Yksiulotteinen, mutta periaatteessa vaikuttava. Tukholma, Man in the Moon, 19.11.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti