Lammin Pyy

Sahti ei ole koskaan minulle kolahtanut. Onhan se periaatteessa näppärä suomalaiskansallinen perinnejuttu, mutta sitoutuminen johonkin kaukaiseen päijänteläiseen asiaan tuntuu kovin vieraalta omalta kohdaltani. Samaistun kansallisromanttisesti ajatellen enemmän kainuulaisuuteen, vaikka ymmärrettävää kieltä Päijänteen seudullakin puhutaan. Hyrynsalmella kyllä tehtiin 90-luvulla Koivulan Sahtia Alkon hyllyille asti, mutta sekin oli minusta eksoottista tuontitavaraa. Lammi on valmistajana kovasti sitoutunut sahtiin ja sen muutkin tuotteet ovat yleensä tyylisuunnasta ottaneet lähtökohtansa.

Helmikuun Alko-kampanjassa mukana ollut Pyy on 7%, täysin kirkas meripihkainen olut, heikkoa vaahtoa. Tuoksu on metallisen maltainen, saksalaisen dunkelin perusaromi. Maussakin on mallasta ja makeutta, mutta kovin neutraalisti. Tuntuu saksalaistyylisen bockin pienimmältä yhteiseltä nimittäjältä, ei tästä sahdin piirteitä löydä millään. Hedelmäisyyttä nousee sen verran esiin, että kyse voi olla pintahiivasta. Hiilihappoa liikaa, katkeruus minimaalista, tympeää nahkeaa teollisuuspanimotuotteen vaikutelmaa nihkeän siirappisuuden taustalla. Ei siis sahtimaisuuta, mutta en silti tykännyt yhtään, tältä suunnalta ei suomalaisen craft beerin menestys aukea. Ostopaikka Oulu, Raksilan Alko.