Robert Service: Spies & Commissars

Brittiläinen Service on ottanut kirjaansa haastavan aiheen, bolševikkien ja länsiliittouneiden väliset suhteet 1917-21 on ehkä lähihistorian mutkikkaimpia himmeleitä. Asetelmat keikahtivat tässä monta kertaa tsaarin kukistumisen ja bolševikkien vallan vakiintumisen välillä. Service pysyy kartalla, mutta lukijalle välittyvä kuva jää silti jokseenkin pinnalliseksi. Service keskittyy diplomaattien ja vakoilijoiden toimintaan, jolloin näkökulma jää harmittavan viihteelliseksi. Esimerkiksi Venäjän sisällissota tuntuu liudentuvan vain Trotskin šakkimaisiksi siirroiksi, joilla Koltšak, Denikin, Judenitš ja Wrangel kaatuvat vuoron perään. Miljoonien hengen vaatinut konflikti oli jotain aivan muuta vaikkapa ukrainalaisen pienviljelijän näkökulmasta. Tietysti Service on lähteidensä varassa ja lähikuvaan nousevat John Reedin kaltaiset tunnetut ja Bruce Lockhartin tapaiset hieman tuntemattomammat seikkailijat. Hieman pienemmälle huomiolle jää Sidney Reilly, jota on usein pidetty James Bondin esikuvana. Itselleni ehkä mielenkiintoisin uusi tieto oli King Kongin luojan Merian C. Cooperin vaiheet Puolan ja bolševikkien välisessä sodassa 1919-21. Suomellakin oli merkittävä osuus tässä pelissä, mutta Servicen tarinassa ainoa huomioitava suomalainen toimija on New Yorkissa vaikuttanut Santeri Nuorteva, siis desantti Kerttu Nuortevan isä.

Service kirjoittaa suurin piirtein kronologisesti, siirtäen fokusta maantieteellisesti aina eri suunnille. Ehkä ainoa oikea tapa oikoa vyyhteä, mutta lukukokemus on varsin raskas. Yksityiskohdat ja suuret linjat sekoittuvat hankalasti. Välillä kuvataan Maksim Litvinovin brittivaimon illallispuuhia ja seuraavassa lauseessa syntyy Brest-Litovskin erillisrauha Saksan ja bolševikkien välille. Ehkä vaikutelma on kuitenkin realistinen, kaikki toimivat poikkeuksellisen ennakoimattomassa epävarmuudessa, kukaan ei tiennyt vähääkään mitä tapahtuisi seuraavaksi. Viihteellisestä vakoilumeiningistä huolimatta Service ei kaunistele tapahtumia, proletariaatin diktatuuri oli välittömästi Leninin ja Trotskin agendalla, ihmishenki oli halpaa bolševikeille heti alusta asti. Vakuuttavaa kuvausta ei Service kuitenkaan tarjoa siitä, miksi uuden diktatuurin murhakoneiston kulmakiviksi vakiintuivat kommunistinen puolue, terroripoliisi Tšeka ja puna-armeija.