Uutta kantabaaria etsimässä: Gallows Bird
Lähdin rohkeasti pyöräilemään kohti Espoon ihmebaaria. Harhailua Meilahdessa ja Tapiolassa, tuli pari kilometriä mutkaa optimireittiin, yllättävän hikinen urakka. Onhan tämä mahtava baari, mutta edelleen hieman hankalassa paikassa. Uutuuksia hyvin riileissä ja perushanoissa, pulloja en päässyt tsekkaamaan. Amerikkalaistyylinen sijainti baarilla ja yhtä tilava sisältäkin. Leskisen tyyliin riilien hanalätkät kattoparruissa. Gallowsissa on tietysti paljon brittityyliäkin, mieleen tulee myös Don Youngerin legendaarinen brittibaari Horse Brass Oregonin Portlandissa, yllättävän paljon samaa.
Ensimmäisenä oluena real ale Gloucesterin läheltä, Bespoke Leading Light, 3,5%, hedelmäinen ja katkera, ei tietenkään täyteläinen, mutta loistava palautusjuoma pyöräsiirtymän jälkeen.
Perään Weird Beard Mariana Trench, 5,7%. Transpacific pale ale, hyvin hedelmäinen tämäkin, mutta hieman nahkeaa makeaa sivumakua. Persikkainen, kiiviä, kypsää luumua. Katkeruus suhteellisen vähäistä. Paljon raikkaampi saisi olla.
Sitten Gypsy Inc Tipsy Gypsy, 4,7%. Tanskalainen mustalaispanija, pantu BrewDogilla Skotlannissa. Jenkkihumaloitu pils, voisi hyvin olla APA. Hyvin hedelmäinen, jopa yllättävänkin samanlaista trooppista hedelmää kuin Mariana Trenchissä. Pilsiksi sokkomaistelussa tätä ei luulisi kukaan. Perinteisestihän alen hedelmäisyyttä on totuttu pitämään hiivan aikaansaamana, mutta pelkillä humalillakin se tuntuu onnistuvan.
Tuo Tipsy Gypsy muistutti minusta To Ølin humalalagereita, eli melko lähellä APAahan ne ovat. Pieni maltaan kuiva karkeus paljastaa lageriksi.
VastaaPoistaNykyiset jenkkityyliset alet valmistetaan käsittääkseni melko neutraalilla hiivalla juuri siksi, että humalan flavoreille jäisi tilaa. Esimerkiksi vahvasti humaloiduissa vehnä- tai belgioluissa huomaa usein, että hiivan ja humalan maut hieman riitelevät keskenään. Joissain jenkki-IPA-tyylisissä oluissa on mansikkahillomaista makeaa marjaisuutta, en osaa sanoa tuleeko sellainen humalasta vai hiivasta.