Kolmas testiyksilö vahva pale ale, nyt todella tiukkaa vaahtoa, samean appelsiinimehun ulkonäkö, ehkä vähän ruskeaan enemmän vivahtavasti. Tuoksussa raikasta klementiiniä, oikein lupaavaa. Maku on sitruksinen, mandariinia ja appelsiinia, ehkä vähän verigreippiäkin. Pihkaa on. Tuoretta ja pehmeää, mutta jotenkin mallasrunko ehkä vähän horjahtaa. Jälkimaku on taas totutun katkeraa kunnon pitkällä potkulla. Erittäin nautinnollista, taas hiilihappotaso aivan kohdallaan.
Reseptissä alkoholia 6%, tuntuukin uskottavalta. 141 IBUa, heh, varmaan pelkkä teoreettinen laskennallinen arvo. Katkeruutta todellakin on reippaasti, mutta ei se noin selvästi hallitse. Ehkä voimakas humala kuitenkin polkee mallasta sivuun, se tuntuu nyt pikemmin ohkaisempana juotavuutena kuin överihumaloidulta. Simcoe katkerohumalana, toimii hyvin. Kovaa kamaa kokonaisuutena, voisin juoda kantabaarissa toistuvasti, jos olisi tarjolla. Paradoksaalisesti pullon lopulla tuntuu jo hieman liian kuivalta, lievä makeampi hedelmäisyys ei haittaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti