Sain kutsun uuden Bier-Bier -baarin avajaisiin. Huomasin, että kyseessä on Vin-Vin -viinibaarin omistajien laajentuminen olutpuolelle. En ole kyseisessä baarissa käynyt, mutta suhtaudun suvaitsevasti viini-ihmisiin ja tykkään juoda viinejä itsekin. Hieno sijainti Dianapuiston reunalla, paikalla on ollut aikaisemmin Alko ja kulman takana Ludviginkadulla vanha Helsingin kantabaarini Richard O'Donoghue's.
Ovivahtimestari ei mitään kysellyt ja painuin muina miehinä baaritiskille, aika vähän ihmisiä, jotka itselleni tyystin tuntemattomia. Kaikki muut tuntuivat tuntevan toisensa, naureskelivat äänekkäästi, tuskin kuitenkaan minulle. Tämä on jo tuttu fiilis tällaisissa tilanteissa, joten paatuneesti tilasin juomaa. Yllättäen lupaavalta kuulostavaa Jussin Portteria ei talo tarjonnutkaan, vaan jouduin maksamaan siitä puolet listahinnasta.
7%, paahtoa ja katkeroa, black IPAan viittaavaa tuntumaa, ei kovin täyteläinen. Olutta siemaillessa huomasin yhden herrasmiehen halailevan sisään tulevia naishenkilöitä, joten tiedustelin häneltä, onko hän ehkä paikan isäntiä. Näin olikin ja kuulin hieman baarin taustatietoja. Olutkin tarkentui savonlinnalaisen Huvilan panemaksi, Jussi Hukkanen on tehnyt portterin juuri tälle baarille. Baari harrastaa omatuontia, tarkoitus on saada niiden osuus jatkossa jopa 50:een prosenttiin. Nyt hanoja seitsemän, mutta pullo-oluita jo runsas valikoima.
Moniosainen korkea tila, kaariholvi-ikkunat Erottajalle, erittäin tyylikäs vaikutelma. Tarkoitus pysyä mutkattomana olutbaarina, mutta välttää kuitenkin matalaotsaisinta pubimeininkiä. Avajaisiltana espanjalaistyylistä pikkupurtavaa, mukava meininki. Toisena oluena kokeilin talon tarjoamaa Riojan viinialueen Mateo & Bernabén tekemää pale alea B Carnejoa, jota myytiin Parking Beer -lisänimellä, vaikka originaalinimi näyttäisi viittaavan äyriäisiin, 6,5%. Red ale -fiilistä, hedelmää ja kevyesti katkeroa, ei virheitä, mukavaa kamaa.
Tässä vaiheessa paikalle saapui jo tuttujakin hahmoja ja aloin viihtyä paremmin. Viime syksyn Olutexpossa oli tarjolla Stavangerin Lervigin ja Minneapolisin Surlyn yhteistyöolutta 1349 Black Alea. Nyt hämmentävästi hanassa tarjolla, kuulemma vain kolme kegiä Suomessa, saattaa tulla Tampereellekin. 13,5%, avajaisiltana kaksi desiä irtosi kolmen euron nauruhinnalla. Mausteista ja makeaa, liian kylmää, mutta silti maistuvaa. Anis ja salmiakki nousee esiin, mutta silti tykkäsin. Helsingin craft-scene vain tiivistyy ja tässäkin on selvästi baari, jota on ilo seurata säännöllisesti.
Aukeaa vain niin myöhään, että tuskin tulen koskaan käymään.
VastaaPoista