3 Fonteinen Oude Geuze 2004

Uusi yritys lauantaiaamuna Beerseliin, tällä kertaa raitiovaunulla Van Haelenin päätepysäkille ja siitä parin kilometrin kävely kylän keskustaan. Seuraavana päivänä lambic-panimoissa olisi ollut Toer de Geuze, mutta omaan lentoaikatauluuni se ei olisi kunnolla sopinut ja ajattelimme pääsevämme paremmin lauantaina perehtymään paikkoihin ilman tungosta. Panimoiden nimittäin piti nyt olla auki lauantaina. Alku ei vaikuttanut lupaavalta. 3 Fonteinenin kauppa oli kyllä auki, mutta minkäänlaista maistelumahdollisuutta ei ollut. Viereisen panimon ovi oli auki, mutta ketään ei paikalla. Kaupasta lopulta kerrottiin, että pieni mahdollisuus panimokierrokseen saattaisi olla olemassa. Varttuneempi herrasmies irrottautuikin mukaan ja ilmoitti parin minuutin esittelyn onnistuvan kovissa työkiirepaineissa.

Talon seinältä bongaamani kuvan perusteella herrasmiehen etunimi oli Armand ja nopealla googlauksella mies paljastui panimon omistajaksi Armand Debelderiksi. Esittelykierros keskeytyi useita kertoja pitkiin puheluihin, jokin hankala tilanne tuntui olevan päällä. Jotenkin kierros kuitenkin vietiin läpi. Täälläkin tuotantokausi oli jo kevään tultua päättynyt Cantillonin tapaan. Paljon modernimpaa laitteistoa tietysti, mutta samantapaisia laakeita koelschipejä täälläkin, neljä kappaletta kahdessa tasossa. Takaosassa vielä suppea tynnyrivarasto. Lopuksi Armand pahoitteli ettei aikaa ollut tarkempaan kierrokseen, koska hänellä oli Toer de Geuzen valmistelujen ohella paha ongelma keykegien täyttämisen kanssa. 3 Fonteinen oli ensimmäistä kertaa viemässä kriekiä keykegeissä Tukholman Akkuratille, mutta neste ei suostu menemään astiaan. Tässä kohti Harri Vaarala höristi korviaan ja kertoi Sonnisaarella juuri perehtyneensä keykegeihin perusteellisesti. Armand haastoi saman tien Harrin avustamaan ongelman ratkaisussa. Hieman hämmentävässä tilanteessa hyppäsimme koko seurue Armandin Peugeotiin ja lähdimme kaahaamaan etelän suuntaan.

Päädyimme naapurikaupunki Halleen, jonka reunoilla näköjään sijaitsee pääasiallinen 3 Fonteinen –tynnyrivarasto. Paikalla oli firman toinen osakas Michael Blancquaert, jolle ilmeisesti Armand on siirtämässä panimon päävastuuta. Kriekiä oli isossa astiassa korkealla, mutta keykegiin se ei siis liikahtanut.

Harri tutki asiaa 30 sekuntia ja löysi ratkaisun, filling headissä oli jokin ylimääräinen osa, jonka Harri kiskaisi pois. Vielä nopea tarkistussoitto Timo Kanniaiselle Sonnisaareen ja homma oli hanskassa. Keykeg alkoi täyttyä. Armand oli enemmän kuin tyytyväinen ja tarjoutui avaamaan tapauksen kunniaksi vieraille magnum-pullon vuoden 2004 oude geuzea. Ei tullut mieleen mitään pätevää syytä kieltäytyä moisesta.

Etiketitön pullo löytyi jostain varaston syövereistä ja korkki katkesi ensimmäisessä avausyrityksessä. Armand sai kuitenkin korkin ulos ja kuohuvaa nektaria alkoi syöksyä laseihin. Paljoa ei ehtinyt makumuistiinpanoja tehdä hämmentävässä tilanteessa. Hyvin pehmeää ja intensiivistä se oli, hienovivahteista kaikin puolin. Viisi vuotta sitten Konttorissa juomani versio oli ainakin tammisempi ja kuivuudessaan karkeampi. Halle (Belgia), 3 Fonteinen –varasto, 2.5.2015.