Joskus Stuart Baxterin aikana tuli mieleen, että Suomen jalkapallomaajoukkueen valmentajaksi ei voi huonompaa henkilöä valikoitua. Mika-Matti Paatelainen osoitti sitten tämän arvion virheelliseksi. En olisi uskonut, että työelämässä nykyisin vaikuttaa enää niin jääräpäistä ihmistä. Paatelaisella oli myös harvinainen tapa nöyryyttää pelaajiaan kommenteillaan. Kesällä Paatelaisesta sentään päästiin ja tilanne ei voi enää huonontua. Kanadan matkan takia en nähnyt voitokkaita Kreikka- ja Färsaaret -otteluita. Hyvistä tuloksista huolimatta peli ei ilmeisesti vieläkään kunnolla kulkenut. Hämmästyttävää, että Paatelaisen kauden toinen toistaan katastrofaalisemmista tuloksista huolimatta vieläkin oli olemassa teoreettinen mahdollisuus jatkoon. Nyt sitten Bukarestissa vielä Eremenko loukkaantuneena pois.
Aggressiivista otetta Romanialta, tilanteita syntyi paljon, varsinkin kulmista, ensimmäisen Uronen pelasti viivalta. Suomikin karvasi korkealta ja Urosen kulmasta saatiin hyvä tilanne. Aloite oli kuitenkin Romanialla, Torje erittäin liukas oikealla, kaikki pääpelit Romania voitti. Hradecky Suomen maalissa loistava, torjui kaiken. Romanian kärjet Stancu ja Keseru eivät kovin taitavia, mutta molemmat pääsivät tilanteisiin, Moisander ja Arajuuri koko ajan ottivat lukua. Unkari oli puoliajalla tappiolla Färsaaria vastaan.
Toisella jaksolla Torje sai pallon tolppaan ja Markku Kanerva joutui tunnin kohdalla vaihtamaan Arajuuren ja Arkivuon pois puolustuksesta. Yllättäen Romania masentui tässä kohdassa ja 66. minuutilla vastahyökkäyksessä Halstin pitkästä syötöstä Pukki otti pallon harkitusti haltuun ja asetti kaukaa tulleelle Pohjanpalolle paikan, kolmas maali kolmessa ottelussa, aika vaikuttavaa. Heti perään Pukilla uusi paikka, puolustaja kaatoi laatikossa, mutta tuomaristo ei uskaltanut Bukarestissa pilkkua viheltää. 0-2 olisi voinut johtaa vielä ihmeeseen, mutta jossittelua on Suomen jalkapallohistoria täynnä. Romania oli täysin sekaisin, Pukki sai rakennettua Ringille kaksikin tilannetta. Yliajalla sitten Romania survoi tasoituksen, Hoban törkki keskeltä häkkiin. Unkarikin teki pari maalia. Mutta positiivinen esitys ilman muuta, tällaisesta taistelusta ei ollut merkkiäkään Paatelaisen aikana. Venäjällä on kisat 2018, pakko se on jaksaa uskoa tulevaisuuteen.
Hienoa oli nähdä Pukin herääminen toisella puoliajalla. Tässä oli se sama Pukki, joka upotti Schalken kahdella maalilla. Yht'äkkiä Suomen hyökkääjätilanne näyttää suorastaan valoisalta, kun penkillä on vielä Sadik.
VastaaPoista