Viikonlopun Oulu-vierailun varsinainen syy oli Sonnisaaren panimon alkuperäisten osakkaiden venetsialaiset. Ajankohta ehkä hieman myöhäinen, mutta who counts. Timo Tyynismaa, Timo Kanniainen ja Harri Vaarala kertoivat meneillään olevasta osakeannista ja panimon muistakin kuulumisista. Oulussa on kuulemma Sonnisaaren ja Maistilan ohella useampia muitakin panimoviritelmiä ja uusi kaupallinen ulostulo voi tulla minä hetkenä hyvänsä.
Käymistankeissa oli pari viikkoa kypsyneet seuraavat tuotteet, joten ne olivat jo lähellä valmistumista. Ensimmäisenä näytteenä stout, 5,6%, mallastamatonta ohraa, katkerona Magnum, aromina Mosaic, 56 IBU. Paahto kepeää, mutta sitä löytyy hyvin juotavasta oluesta. Hedelmää hieman, katkeruutta myös. Tasapainoinen suoritus panimon keveämmältä laidalta.
Kovempaa kamaa edustaa ruis-IPA, 7,3%, 100 IBUa. Tuoksussa hieman yllättävästi raikasta aprikoosia. Weyermannin ruismallasta mukana 8%. Hyvin täyteläinen, ruista olisi voinut luulla olevan enemmänkin. Ei kuitenkaan makeutta, hyvin kuiva olut ja nyt on katkeroa riittävästi, eli kohtuuttomasti. Selvästi parhaita maistamistani Sonnisaareista.
Lopuksi vielä ennen kaupungille palaamista protoversio HopSaison, Harri Vaaralan koelaitteistolla. Intensiivistä hedelmää, hillittyä happamuutta. Herkullinen, hyvin kuivaa, ei hyökkkäävää katkeruutta. Vahvempaa ja raikkaampaa kuin Maistilan aamupäiväsaison.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti