Nyt sitten hieman vaatimattomampaa kamaa Kirkkonummen ja Kaarinan väliltä. Onneksi muistin käsityöolutharrastajan tärkeimmän vinkin kotioloissa: avaa pullo aina tiskialtaassa, jos kylpyammetta ei löydy. Lohjalaisesta ESBistä karkasi osa tiskialtaaseen, mutta parketti pysyi kuivana. Vaahtoa syntyi siis reippaasti, kun olut syöksähti painokkaasti ulos pullosta. Samea väri on muuten lähellä meripihkaa, eli siis soveliasta vahvalle bitterille, tämä tosin tietysti vain 4,7%. Tuoksu on omituinen, rikkiä ja ylikypsää luumua. Maussa on hieman lehmänlantaa, tattarimaista viljaa, hiilihappoa, kuivanutta omenaa. Jälkimakua ei oikein synny. Ruishan tässä on varmaankin haastavin osa ollut, omena tosin etiketissäkin mainitaan. Pähkinäistä bitterin perusmakua on turha hakea. Ei tämä oikein ole onnistunut, kokonaisvaikutelma on epämiellyttävän kitkerä. Ostopaikka Helsinki, Postitalon K-Market.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti