torstai 25. elokuuta 2016

George V. Higgins: Trust

George V. Higgins kuoli yllättäen alle 60-vuotiaana 1999. Samoihin aikoihin taisin viimeksi lukea Higginsin romaanin. On siis korkea aika jatkaa tuotantoon tutustumista. Pidän Higginsiä kovassa arvossa, mies on 1970-luvulla vaikuttaneiden amerikkalaisten kirjailijoiden ehdotonta kärkeä, Elmore Leonardin, Joe Goresin ja Ross Thomasin joukossa. Higginsin ongelma ehkä oli se, että korkean profiilin lakimiehenäkin toiminut mies tyhjensi pajatson heti esikoisteoksellaan The Friends of Eddie Coyle 1972. Laadukasta jälkeä syntyi myöhemminkin, mutta olennaisesti debyyttiä korkeammalle tasolle hän ei enää venynyt.
 
Higgins sijoitti kaikki teoksensa Bostonin seudulle ja fokuksessa olivat pikkurikolliset ja paikallispoliitikot, ainakin osavaltiotasolle asti. Ehkä hieman kyllästyin 90-luvun mittaan joidenkin romaanien politiikka-kontekstiin, koska Higginsin katu-uskottavuus oli parhaimmillaan nimenomaan rikollisten parissa. Trust on vuodelta 1989 ja heti ensimmäinen sivu vakuuttaa Higginsin ainutlaatuisuudesta. Kukaan ei kirjoittanut samanlaista dialogia kuin Higgins. Siinä ei ole Chandlerin metaforia tai one-linereiden lakonisuutta. Repliikit ovat pitkiä, jopa useamman sivun mittaisia, sama puhuja saattaa jatkaa useampaan kertaan peräkkäin. Kieli ei ole suoraviivaista, asiaan ei mennä suoraan, sanajärjestykset ovat sattumanvaraisia. Lukeminen saattaa olla hidasta, lauseesta ei välttämättä saa pointtia kiinni ennen kuin lopussa, hieman saksan kielen tapaan. Mutta hyvin uskottavaa ja nautinnollista se on, kaikkien todistusten mukaan Higginsin dialogi on poikkeuksellisen autenttista, puhekieltä mukailevaa.

Trust on poikkeuksellisesti retroromaani, aiemmin lukemani Higgins-romaanit ovat tapahtuneet nykyhetkessä. Startti tapahtuu kuumana rakkauden kesänä 1967 Rhode Islandin Lafayettessa, jonne psykopaattinen ex-koripalloilija Earl Beale saapuu Bostonista laatuprostituoitutyttöystävänsä avo-Dodgella, jonka kangaskaton kiinnityssysteemi oikuttelee ja ilmastointilaite kaipaa lisää freonia. Mitään psykedeliahippejä ei näissä maisemissa liiku. Moniulotteinen huijauskuvio käynnistyy, Trust-nimi kiteyttää harvinaisen näppärästi homman luonteen. Ehkä Higginsin aiemmasta lukemisesta on jo liikaa aikaa, ehkä muistikuvat hämärtyneet, mutta kylläpä Trust rullaa upeasti. Tämän voisi julistaa saman tien Higginsin huipputeosten joukkoon, joista äskettäin filmatisoitu Cogan's Trade on ehkä oma suosikkini. 230 sivua todella tiheää kovaksikeitettyä tekstiä, tässä ei ole mitään turhaa tai ylimääräistä. Romaaniin sisältyy ehkä kirjallisuushistorian hillittömin käytetyn auton myyntikuvaus. Loppuratkaisun anekdoottimainen rakenne rikkoo perinteisiä muotoja, mutta onnistuu vähintäänkin tyydyttävästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti