Aikaa ei enää liikaa ollut, joten tempaisin nopeasti one more for the road. Kohteeksi osui imperial stout, tosin vain 6%. Mustaa, hyvä vaahto. Makeaa pehmeää hedelmää, kuohkeaa ja tuoretta. Punkkia soundtrackina, tähänhän tuli ihan hyvät fiilikset Budapestin viimeiseen olueen. Paahteisuus hyvin heikkoa ja katkeruudesta ei mitään tietoa. Silti ei mitään virhemakuja, hyvin puhdasta.
Ponnahdin metroasemalle, ajoin hotellin lähelle, hain repun ja samaa metrolinjaa takaisin nyt pääteasemalle asti. Taas hitaalla bussilla loppumatka ja kentällä kaikki sujui näppärästi. Yllättäen Finnair oli upgreidannut minut business classiin, jokohan seurapiiriblogistin maine on kantautunut sinnekin? En ole bisneksessä lentänyt varmaan yli kymmeneen vuoteen, mutta mikään ei näytä muuttuneen. Samppanja, punaviini ja viski olivat aivan ok, mutta olutmaailmasta Finnair oli valinnut vain Carlsbergin. Finnair on pahasti jämähtänyt 1980-luvulle. Esim. raikas lambic, rapea IPA ja paksu imperial stout olisivat toimineet näppärästi ruokavalintojen kanssa. Koneessa muuten paljon Kroatia-faneja matkalla Tampereelle. Budapest, Élesztő, 8.10.2016.
Minulla on muistikuva, että Finnairin turistiluokassa olisi myynnissä Lapin Kultaa (5 euroa tölkki), joskin Finnairin nettisivuilla olevassa Sky Bistro -menussa näyttäisi olevan Karhu-tölkin kuva. Oli kumpi vaan, ei tosiaankaan ihan hirveän isoa laatumarginaalia näytä olevan bisnesluokan oluttarjonnassa turistiluokkaan nähden...
VastaaPoista