Saimaa Brewer's Special American IPA

Reittausblogin tietojen mukaan Saimaa pastöroi oluensa. Jos näin on, niin huonompi homma. Pastörointia käytetään pitämään oluen maku pitempään hyvälaatuisena. Haittapuolena on, että oluen maku laimentuu prosessissa saman tien. Jossain vetisessä massalagerissa pastöroinnilla ei ehkä ole kovin suurta vaikutusta makuun. Amerikkalaistyylisessä IPAssa pastörointi on omaan jalkaan ampumista. Tilanne on sama kuin menisi heinäkuussa torille myymään edellisvuoden pakastemansikoita. Olutpuolella kilpailijoilla on vaan tarjolla tuoretta pastöroimatonta IPAa ympäri vuoden. 

Saimaa on aiemmin lanseerannut useita jenkkihumaloituja maitokauppaoluita, jotka ovat jättäneet paljon toivomisen varaa. Nyt sitten myyntiin on saapunut täysiverinen jenkki-IPA, jonka perusnumeroarvot 6,0% ja 45 EBU ovat tosin reilusti tyylin alarajoilla. Vehnää mukana, humalina luotettavat Columbus, Cascade, Mosaic. Aiempien oluiden ja pastöroinnin takia odotukset kuitenkin alhaalla.

Sameus suodattamattomassa oluessa on lähes Vermont-tasoa, hyvin kertyy vaahtoakin. Tuoksu on hailakka, hieman karamellinen. Ei mitään havaintoa sitrushedelmistä. Maussa sopivan vähäinen määrä hilihappoa, mutta muuten maku on mentholisen tunkkainen, todella ikävä yllätys IPAa odottavalle. Raikasta pihkaisuuttakaan tämä ei ole, runko on myös varsin ohut näin vahvaksi olueksi. Jopa alkoholin poltetta voi epäillä. Peräkärrystä ei voi puhua, takana roikkuu lähinnä risainen öljyinen vetoköysi, joka on tosin kohtuullisen pitkä. En ihan näin ikäväksi kuvitellut matalista odotuksista huolimatta. Ehkä Saimaan nyt kannattaisi jättää aromihumalaoluet tarjonnasta pois, ei tämä tällä prosessilla tunnu onnistuvan. Yhtiökumppani Malmgård pystyy parempaan. Ostopaikka Helsinki, Arkadian Alko.