Olen nähnyt tämän film noirin ehkä absoluuttisimman mestariteoksen lukemattomia kertoja pienemmältä ruudulta, mutta nyt käsittääkseni ensimmäinen valkokangaskohtaaminen Eerikinkadun maagisessa Orionissa. Tutut kohtaukset soljuvat kuin vuoristopuro ajassa ja paikassa Nicholas Musuracan kameran vangitsevassa otteessa. Kohtalon kylmäävä kierre Jane Greerin kauniilta kasvoilta hyytää nyt entistäkin tehokkaammin. Kiihkeästi ketjupolttava Robert Mitchum kiristää trenchcoatinsa vyötä kireämmälle hengen hädässä, mutta aavistaa koko ajan, että tämä ei voi päättyä hyvin. Kirk Douglasin hienovireiset kasvojen kiristymiset erottuvat aiempaa selvemmin. Virginia Hudsonin kirkassilmäinen naapurintyttö kohtaa todellisuuden stoalaisen tyynesti ja tyytyy Bridgeportin peräkyläelämään unelmien karistessa lokaan kuin syksyn lehdet. Rhonda Flemingin pehmeän seksikäs feminiinisyys tarjoaa hetken lohdun ennen pimeyden voimien lopullista valtaannousua. Out of the Past on painajainen, mutta miten nautinnollinen painajainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti