keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Urhon Sahtipäivät 2017







En todellakaan ole sahdin ystävä, mutta kun pyöräilin keskustaan Askoldovin neuvostoleffan takia, niin en malttanut olla pysähtymättä kotimatkalla Urhossa. Toistakymmentä sahtia alan kovimman kaupallisen bakkanaalin avauksessa, fanaattisimmat hörhöt olivat jo varmaan häipyneet paikalta, mutta alan harrastajia tyyliin Tuominen, Saarinen, Brunnsberg paikalla oli edelleen. Tempaisin homman käyntiin Hartolan Sahtikrouvin tuotteella Kalhonkylästä. Tätä en ole ennen tyypannutkaan. Klassinen banaaninen ultramakea veto, takamatkalla jotain aavistuksen kuivempaa, mutta tämähän on juuri sellainen sahti, jota rakastan vihata. Tykkään oluissa juuri vastakkaisista ominaisuuksista. Pääkaupunkiseudun sahtiseura Sahtipäät on käynyt tekemässä tekosensa Suomen Proefilla, eli Lohjan UG Breweryllä. Hyvin pehmeää, lievää mausteisuutta, kardemummaa, kanelia. Ei liian makea, tosin lämmetessä karamellisuus lisääntyy. Tämä jäi ehkä session miellyttävimmäksi, jos niin voi sanoa. 

Sitten lasiin porilaista, Beer Hunter'sin Mufloni Sahtia, jonka aikaisempia inkarnaatioita on tullut kokeiltua, pariin otteeseenkin viime vuosikymmenellä. Nyt aivan erilaista kamaa, Kyrön tislaamon Napue-gintynnyreissä (kypsytetäänkö giniä tynnyreissä?) muhinutta tavaraa, jonka äärimmäisen samea vaalea ulkonäkö muistuttaa timanttisesti juuri nyt kaikkein trendikkäintä oluttyyliä New England IPAa. Peräti 11%, taitaa olla vahvin "sahti", jota olen maistellut. Alkoholi ei tunnu, kanelia ja katajanmarjoja. Ei mitään oluen makua, siis mallasta ja humalaa. Silti perverssisti ok-kamaa, joitain sahdin peruspiirteitä tulee taustalta esille hedelmäisessä nesteessä.

Hollolan Hirven Kivisahti on kerännyt mainetta, mutta tämä oli tällekin oluelle itselleni debyyttimaistelu. Yllättävän ohut lähtö, kuivahko kokonaisuus, pihkaa, brittibittermäistä keksiä, toffeeta, tässä ehkä minun tyyppisille juojille suunnatumpi sahti. Ei huono, mutta juon sitä brittibitteriä mieluummin. 

Lapin Voima -brändin jenkkityylinen keskiaikamarkkinointi on monilla festareilla lähinnä ärsyttänyt, vaikka tuotteet käsittääkseni sinänsä ihan ok. Nyt tarjolla Olu Brygi Raum Osmotar -juomaa, joka on kai tätä samaa firmaa. Tervaleijonaa, savua, ei liian makeaa. Savu ehkä jonkin prosessivirheen tuottamaa. En tykkää, kokonaisuus jotenkin epämiellyttävä. Viimeiseksi Pihamaan sahtia, joka ei tullut hanasta, baarimestari taisi jostain tuulilasinpesunestekanisterista sitä valuttaa. Makeaa karkkia, sokeria, mutta ihan sahtimaista sinänsä. Selvästi parempaa kuin Pihamaan kokeillut mainstream-oluet. St. Urho's, 17.5.2017.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti