tiistai 18. heinäkuuta 2017

Philip Kerr: False Nine

False Nine on Kerrin jalkapallodekkaritrilogian päätösosa vuodelta 2015. Kerr jatkaa humoristisella linjalla, hilpeitä herjoja lentelee jalkapallomaailman eri suuntiin. Kerrin mukaan Leeds olisi voittanut Euroopan Cupin kahdesti, sekä 1975 että seuraavana vuonna, jos Brian Clough ei olisi saanut potkuja 44 päivän jälkeen syyskuussa 1974. Mielenkiintoinen väite, jota en täysin allekirjoita. Clough olisi ehkä valinnut Duncan McKenzien Pariisin finaaliin 1975, mutta Cloughin johdolla Leeds olisi tuskin pystynyt pudottamaan Cruyffin ja Neeskensin Barcelonaa semifinaaleissa. Leeds tuntuu hieman yllättäen kiinnostavan Kerriä muutenkin, hän toivoo Leedsin nousevan Englannin pääsarjaan takaisin kiinalaisella rahalla.

Kerrin päähenkilö Scott Manson on edellisen romaanin dramaattisten tapahtumien jälkeen työttömänä London Cityn manageripestin jälkeen. Taloudellisesti riippumaton Manson ei ole erityisen innokas tarttumaan tarjouksiin, joita hänen Cameron Diaz -lookalike-agenttinsa järjestää. Edinburghissa Manson ehdottaa Hibernianin johdolle fuusiota Heartsin kanssa. Ranskassa Manson toteaa OGC Nicen pelaavan paremmin ilman hänen sotkeutumistaan asiaan. Erityisen koomista menoa on Shanghaissa, jossa hillittömän rahakas tarjous osoittautuu huijaukseksi.

Manson päätyy etsimään FC Barcelonan kadonnutta ranskalaispelaajaa. Tarina nitistyy rutiinimaiseksi James Bond -pastissiksi, huokeiksi kääntyviä herjojakin irtoaa harvempaan. Manson siirtyy pelaajan jälkiä nuuskiessaan Karibialle, Antigualle ja Guadeloupelle. Kovin väsähtänyttä meininkiä kaikin puolin. Kerr kaivaa esiin jopa vanhan reikäsydänpelurin Asa Hartfordin, kun ei muuta keksi. Sarjan aiemmissa osissa Kerr kiukkuili Lontoon poliisille ja Ateenalle yleisemmin. Aivan vastaavaa kohdetta ei tässä ole, mutta tuskin Guadeloupen matkailunedistämispiirit ovat kirjan sponsoreja. Kerrin futisromaanit ovat olleet paha pettymys ja toivottavasti tämä oli nyt tässä, ei enää jatko-Mansoneja. Kerr näyttää olevan ainakin toistaiseksi samaa mieltä, mies on pari viime vuotta keskittynyt erinomaiseen Bernie Gunther -sarjaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti