Sää edelleen mukava, ei palellut ja auringon paahdetta pääsi hyvin suojaan telttojen alle. Vetäisin homman käyntiin virolaisen Pihtlan IPAlla, niinpä vain tämäkin Saarenmaan perinnepanimo on alkanut vääntää jenkkihapatusta tarjolle, didn't see that coming. Seuraavaksi Suomessa Lapin Voiman IPAa? Kolm Venda IPAssa sameasti kalkkisuutta, ei erityisemmin puhdasta eikä varsinkaan katkeruutta peräkärryssä. IPAa voi tehdä, mutta miksi ei tehdä kunnon IPAa, kun se kuuleman mukaan on niin helppoa. No, seuraavaksi Espoossa lokaatiota vaihtaneen Fat Lizardin Mango Monitoria, tämä on hyvin sameaa, appelsiinimehunakin tämä näyttäisi epäilyttävän kiinteältä. Hedelmäisyys tässä tietysti on voimakkaasti pinnalla, ei tunnu yhtä pehmeältä kuin eiliset paremmat NEIPAt. Eilen nuuhkaistu Honkavuori 694 Tupla-IPA nyt ihan juotavana, 7,7%. Leipäinen aromi edelleen häiritsee tuoksussa. Kovalla tavalla liian hiilihappoinen maltainen olut, kvassimaista makeutta, ei yhtään katkeruutta. Ei niin kehno kuin pelkkä nuuhkaisu antoi ymmärtää, mutta ei tämä toimi tupla-IPAna millään tasolla. Ilkka Sysilän Ulkohuone on ruotinut jo useampaa Honkavuoren olutta kriittisesti ja ei tällekään voi ennustaa parempaa tuomiota.
Toinen Sysilän huomioima panimo on Mikkelissä vaikuttava Saimaa. SOPPissa tarjolla uusi Mullet Pils, 5,5%. Viljaa maussa, lievästi hedelmäinen, ihan ok. Monet Saimaan vimeaikaiset alet ovat olleet pahasti tunkkaisia, mutta tämä on ihan näppärä pils, katkeroakin on kohtuudella. Toinen Saimaan uutuus Hoppy Hour Pale Ale, 5%. Tämä on sitten jo hieman tunkkaisempi, kevyesti hedelmäisyyttä. Hieman jopa savuisuutta, katkeruus heikkoa.
Pienimuotoinen sessio Rovaniemen oluita seuraavaksi. Lapin Hippu Golden Pilsner, 4.3%. Hyvin maltainen tuoksu, maku peilaa samaa, hieman pähkinää, hyvin puhdas. Katkeroa heikosti, mutta löytyy silti. Lapin Hanki Spring Bock, 6,5%. Pähkinää, mutta hieman karkeampi kokonaisuus. Hyvin puhdas olut silti, kevyesti katkeroakin. Kolmantena Lapin Riski, amber lager 6,5%. Punaruskea vaatimattomampi olut. Ei erityisempää makua, vetinen, ei mallastakaan, mutta ei virheitä. Tällä erää viimeiseksi Iso-Kallan Cardinal IPA, hyvin karamellista, mutta yllättävästi katkeroa kunnolla. Join 20 cl annoksia, mutta tarjoilu oli useimmiten aika anteliaasti ylimitoitettua, joten häivyin tässä vaiheessa muihin rientoihin. Jatkossa ehkä lisää, bakkanaalihan jatkuu vielä kolme päivää.
Arden arvostelukykyyn luotan; Saimaan Mullet Pils olkoon siis jo pitkään odottamani, sydäntä lämmittävä uutinen! Saimaa on, jo lähes kymmenen vuotta, ollut kovin sydäntäni lähellä, ensin aktiivipalveluksessa ja sittemmin täällä reservissä, mistä käsin olen harjoittanut ankaran tinkimätöntä jos kohta samalla kannustavaa kritiikkiä, jonka nyt toivon osaltaan kantaneen hedelmää. Vielä loput tuotteet reilaan ja pääsen vihdoin täyttämään jääkaappini niillä.
VastaaPoista