Vielä South Slopessa alaspäin ehkä Ashevillen tällä hetkellä maineikkaimpaan panimoon Burial Beer Companyyn. Varsin ränsistynyt ympäristö, gentrifikaation etulinjassa pienpanimot täällä(kin) etenevät. Karu ulkomuoto panimobaarilla, mutta rakennus jatkui kauas taaksepäin. Sivuseinällä terassipenkkejä ja näyttävä seinämaalaus. Viikatemiehen toimintaan viittaavaa rekvisiittaa joka puolella. George Harrisonin Sweet Lordia ämyreistä ja jengikin näytti siirtyneen suoraan Haight-Ashburystä 1967. Hipit eivät näytä kuolevan, he syntyvät uudestaan. Erittäin paljon uudemman mallin hipstereitä myös.
Aikaa oli nyt vain yhteen olueen, mutta ehkä kolmen illan visiitillä ehdin tänne vielä uudestaan. IPAssa kissanpissaa huikeasti, herukan lehtiä siis, hiilihappoja vähän. Hieman lämmintä, pehmeää hedelmäisyyttä, puhdasta taas, mutta ehkä Bhramarin IPA oli parempi. Katkeroa saisi olla enemmän, maultaan lähes NEIPAa, vaikka ei erityisen samea. Oluessa vaihteistoöljyn vivahteita eclipse-friikin arvion mukaan. Asheville (NC), Burial, 21.8.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti