Viskiharrastukseni halcyon-päivinä 1980-luvulla Caol Ilalla oli lähes samanlainen myyttinen maine kuin Port Ellenillä tai Ardbegillä, viskiä oli saatavilla vain itsenäisiltä pullottajilta. Tislaamo ei kuitenkaan ollut suljettuna, se ei vaan pullottanut single maltiaan. 90-luvulla tilanne muuttui ja Caol Ila on arkipäiväistynyt ja jäänyt ehkä aliarvostetuksi. Edelleenkin suurin osa tisleestä menee blendeihin, kyseessä on Islayn suurin tislaamo. Petri Vesanen totesi maistelun alustuksessa sivumennen Diageolla olevan suunnitelmissa Port Ellenin uudelleenavaaminen. Sehän olisi huikeaa.
Tarjolla viisi Caol Ilan tuotetta, kaikki Cadenhead-pullottajan 2016 markkinoille tuomia. Kaikki bourbon-tynnyreissä, ei mitään erityiskikkailuja. Osa single caskeja, osa kahden tynnyrin yhdistelmiä. Tynnyrivahvuisia kaikki, tai siis ainakin vahvempia kuin normi 40-45%. Avauksena 15-vuotias, 53%, pullon hinta 59£. Kohtuullisesti savua, tervaleijonaa. Tuhtia ja täyteläistä, merilevää. Kova aloitus, tykkäsin kovasti.
25v, 50,2%, 97£. Selvästi kevyempää, mentholia mukana, vähemmän savua. Tämä oli pieni pettymys. 31-vuotiaassa 52,1%, 155 £. Kahdesta bourbon hogsheadistä. Puu tulee enemmän esiin. Tuoksu miedompi, pehmeää tammisuutta, hedelmää. Aika mainio tasapaino, savu taaemmalla.
Kahdesta bourbon-tynnyristä myös 34-vuotias, 60.1%, 175£. Terävämpää täyteläistä monipuolista tuoksua. Upeaa päärynäistä hedelmää, ei enää savua. Ehkä paras sessiosta, ehkä 31-vuotias samaa tasoa. Viimeisenä 36 v, 52,3%, 170£, yhdestä hogsheadistä. Pehmeän hedelmäinen puu taittaa savut pois. Öljyinen, ei ehkä enää niin hyvää. Erinomainen tilaisuus jälleen kerran, tykkäsin kovasti viskeistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti