Stadin Panimobaari, lokakuu 2017

Reippaasti toista kuukautta on vierähtänyt edellisestä mahdollisuudesta maistella Stadin oluita tuoreeltaan käymistankeista, silloin päällä oli Funky Elephant -festivaali. Nyt homma käyntiin Vienna Lagerilla a.k.a. India Pale Lagerilla, paikalla isännistä Aki ja Timo, toisena vieraana helsinkiläisen olutbisneksen pitkän linjan vaikuttaja Ilkka Sysilä. Ruismallasta lagerissa, äärimmäisen puhdasta ja maistuvaa. 

Stadin Panimobaarissa ja Helsinki Distilling Companyssa työskennellyt Mickey pölähti paikalle kotikonnuiltaan USA:sta ja heilautti tuomisillaan session eri suuntaan. Tämä on tyypillistä näille Suvilahden kaoottisille perjantai-illoille, koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Mickey on kotoisin maailman ykköshumala-alueelta Yakima Valleysta, Washington Staten ja Oregonin rajalta, Columbia Riverin varrelta. Ensimmäisenä maistoon seattlelaisen Elysianin Dayglow IPA, 7,4%, Mosaic, Eldorado, Centennial, hauska tiikerikuva etiketissä, ei kovin tuoreelta tunnu, mutta hyvää pihkaa ja katkeroa. Konttisen Timo aisti tuotteesta rikkiä, sulfideja, ehkäpä niinkin. 

Seuraavaksi tölkistä Washingtonin Bremertonista Silver City Tropic Haze, 6,5%.  Parempaa kamaa,  sameaa, mehuista, tuoreempaa, mutta vähemmän katkeroa. Toinen tölkki itse Yakimasta Bale Breaker Topcutter IPA, 6,8%, IBU 70. Tämäkin valitettavasti jää vaisuksi matalasta hiilihappoisuudesta huolimatta. Tässä ei kunnolla katkeroakaan. Taas uusi muistutus, että jenkki-IPOja ei kannata siirtää Eurooppaan, ne on juotava paikan päällä. Tämä nimittäin oli Mickeyn mielestä suunnilleen parasta hänen juomaansa olutta. 

Keihäsmies Tero Pitkämäki saapui baariin, melkein moikkasin miestä, kun oli niin tutun näköinen. Käymistankista South Pacific IPA, tyypillinen Stadin laatutuote, pieni peräkärry, mutta enemmänkin katkeruutta voisi olla, kuinkas muutenkaan. Kun kiukuttelin tästä isännille, niin lasiin survottiin Imperial Pils, 5,5%. Nyt menin hiljaisemmaksi, tässä oli nyt session parasta tavaraa ilman muuta. Todella hyvää, saksalaisen Cascaden aromi tuo mukaan  hedelmää hieman, mutta maltaisuus hallitsee ja kääntyy hienosti tanakkaan katkeruuteen. Stadin Panimo on usein lähellä optimia keitoksissaan, mutta nyt se lähes tavoittuu. Konttinen tiukkasi tuttuun tyyliinsä, miten tästä voitaisiin parantaa. Vaikeaa oli mitään ehdottaa, kyllä nyt ollaan korkealla tasolla. Henkilökohtaisissa mieltymyksissä tietysti katkeroa voisi nostaa kohtuuttomaksi, mutta se ei välttämättä olutta parantaisi yleisessä mielessä. 

Helsinki Distilling Companyn Kilpinen ja Mykkänen liittyivät seuraan. Pullosta vetäistiin Stadin Pukki Pilsiä, 4,5%, hedelmäinen,  ohueksi jää Imperial Pilsin jälkeen, ei niin katkerakaan. Viskimiesten tuomisena kiskaisiin applejack-tynnyrissä vajaat kaksi vuotta kypsynyttä viskitislettä. Hyvin mielenkiintoinen maku, jotain calvadosin ja bourbonin väliltä. Perään vielä jo baarissa myynnissä oleva Stadin American Barleywine, maltainen, hyvin kuiva, jopa katkera. Ei makeutta, kuivaa hedelmäisyyttä. Tämäkin laadukasta kaikin puolin.