Suomen Sotahistoriallinen Seura järjesti pitkästä aikaa tyypillisimmän tapahtumansa, yksityiskohtainen luento Suomen viimeisten sotien 1939-45 vaiheista. Aiheena Goran taistelu Syvärin takana jatkosodan ensimmäisenä talvena 1941-42. Pakkanen kiristyi taistelujen aikana lähes talvisodan lukemiin, mainittiin jopa -40 C. Gora on pieni kylä noin 10 km Äänisestä länteen, Syvärille näytti matkaa olevan pitemmästi, joten yllättävän kauas suomalaiset etenivät Syvärin ylitettyään. Joulukuussa 1941 Japanin suunnalta Pearl Harborin takia vedetyt siperialaiset talvioloihin erikoistuneet valiojoukot aloittivat vastahyökkäyksen ja valtasivat Goran kukkulat. Suomalaiset hyökkäsivät vastaan useita kertoja paksussa lumessa ylämäkeen ja teurastus oli valmista. Mm. rajajääkäripataljoonasta menetettiin yli puolet. Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kuvaama JR8 saapui alueelle tammikuussa 1942 ja osallistui lopulta onnistuneeseen Goran takaisinvaltaukseen, JR8:n ensimmäisen pataljoonan tappiot 19%. Suomalaisia kuoli yli 1000, venäläisiä ainakin kaksinkertainen määrä. Vankeja ja saalista varsin vähän, eloonjääneet pystyivät pakenemaan saarrostuksesta.
Luennoijana oli Jarkko Koukkunen, joka on kirjoittanut Gorasta kirjan Kylmä helvetti. Varsin eleetön perinteinen esitys, tekstislaideja, pari epäselvää karttaa, muutama haalistunut valokuva. Lyhyessä jälkikeskustelussa tuli paremmin esille kukkuloiden valtaamisen raskaus ja tyhmyyskin, suomalaiset menettivät varsin pienen panoksen takia suhteettomasti parhaita joukkojaan. Itärintaman yleistilanteeseen tuli tässä vaiheessa lisävalaistusta, Tihvinässä noin 100 km Gorasta lounaaseen puna-armeija oli juuri pysäyttänyt Wehrmachtin etenemisen. Suomalaisten ja saksalaisten Syvärin eteläpuolelle suunnittelema high five jäi toteutumatta. Lopullisesti, vaikka sitä ei vielä tietenkään tiedetty. Puna-armeija halusi estää sen jatkossakin ja siksi ilmeisesti päätettiin tehdä hieman arvoituksellinen hyökkäys suomalaisten Syvärin sillanpääasemaa vastaan Gorassa. Toisen kerran puna-armeija yritti samaa Pertjärven alueella huhtikuussa 1942 vaikeassa kelirikossa. Taistelu oli Goraa suurempi ja miestappiot moninkertaiset. Sen jälkeen Syvärin asemasotavaihe kesti kesään 1944 asti.
Suomalaisia ei kuollut 1000 Goran taisteluissa vaan suomalaisten kokonaistappiot (kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet, paleltumat) olivat 1007 miestä. Menehtyneiden osuus tästä lienee ollut reilu 1/4.
VastaaPoista