Suhteellisen lyhyen kolmen viikon keskikesäloman jälkeen töihinpaluuahdistukselta ei voinut täysin välttyä. Ei vaikka dantemaisesta hellehelvetistä siirtyminen ilmastoituun toimistoon tuntui pääsyltä Miltonin Kadotettuun paratiisiin. Työpäivän jälkeen rauhoituin hetken Leif GW Perssonin tekstin parissa, mutta sitten siirryin lähibaariin oluelle. Tarjolla varsin yllättäen Malmgårdin kuivahumaloitua pilsiä, tätähän pääsin hieman haastavissa oloissa tsekkaamaan Kuopion SOPPissa Markku Pulliaisen omasta stashistä melkoisen lämpimässä muodossa. Nyt sitten hanaversio, varsin samealta näyttää. Maltaan ja hedelmän sekoitus jotenkin epämiellyttävä, kumpikaan ainesosa ei oikein toimi. Ei raikkautta, ohueltakin tuntuu. Jälkimaun katkeruus sinänsä tuntuvaa, mutta ei pelasta varsin kehnoa kokonaisuutta. Saimaalla siis varmaan tämä kegiversiokin tehty, paha pettymys. Maltainen Riekko, 30.7.2018.
Kuinkas tässä taas näin kävi, kehno kuivahumaloitu Pils Mikkelistä! Malmgåårdin brändin bolsevisointi jatkunee siis täyttä häkää.
VastaaPoistaVerratonta mätäkuun savolaishuumoria ovat CEO Jussi Laukkasen alla olevan linkin videohaastattelussa alkukesällä antamat mikkeliläistuotoksien raikastumisvakuutukset; uskokoon niihin ken haluaa.
https://olutposti.fi/vierailulla-saimaa-brewing-companylla/